Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik

Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik

Irina Sotnikova
28.11.2022
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Vastusen aigan L’udmila Andrejevna starinoiči penile adivoile Ojatin savibobaižen istorijan polhe. 0+. Kuva: Irina Sotnikova
Vastusen aigan L’udmila Andrejevna starinoiči penile adivoile Ojatin savibobaižen istorijan polhe. 0+. Kuva: Irina Sotnikova

Piterin agjan Lodeinijan pöudon vepsläižiš küliš kaitas erazvuiččid endevanhoiden radonmahtoiden tradicijoid. Üks’ niišpäi om Ojatin keramikan tegemine Al’ohovščinas. Amussai vepsläižed tegiba savesižid astjoid, vihelkoid, bobaižid, kävutades korgedladušt rusttad saved, mittušt nügüdehesai sadas Ojatin randoil.

Keramikan tegemine zaimi tärktan sijan Piterin agjan vepsläižiden elos. Vepsläižed kävutiba tehmusid savespäi elos, no enamba tegiba niid möndan täht. Ojatin padanikad tegiba erazvuiččid astjoid, a mugažo savibobaižid, ozutesikš, vihelkoid lindun da živatoiden vuiččikš, bobaižid-naižid. Joudajal aigal eskai ratihe kogonaižil kanzoil — tehmusid savespäi tegiba kut aigvoččed, muga lapsed-ki.

Tämbei Al’ohovščinas eläb necen endevanhan radonmahton kaičii L’udmila Ivanova. L’udmila Andrejevna radab savenke läz 40 vot, hän omišti necile armhale azjale ičeze elon. Opetes tehnikumas L’udmila tuli Al’hovščinaha praktikale. Siloi sigä radoi keramikan ceh (oli avaitud 1969. vodel), kus tehtihe astjoid, bobaižid.

L’udmila Andrejevna openzihe parahimil mastaril — vanhoil padanikoil. Hö openziba händast, mittušt saved pidab sada da kut rata savenke, andoiba L’udmilale kaikid peitusid keramikan tegemižen mödhe. Voib sanuda, L’udmila lopi todesižen parahimiden padanikoiden školan.

Jäl’ges äjak-se aigad hän radoi Piteriš, sai korktad opendust. Kirjutades diplomtöd Priojatjen eläjiš hän ajeli ekspedicijoihe, kerazi materialad, äjan radoi arhivoiš. Sikš hän äjan tedab vepsläižiden polhe i nügüd’ andab nenid tedoid lapsile.

Konz vodel 2004 keramikan ceh paloi, händast kuctihe Al’ohovščinaha udessündutamha tradicionaližid radonmahtoid. Muga elo-oza möst toi L’udmila Andrejevnad Al’ohovščinaha, kus hänen abul tämbei änikoičeb Tradicionaližiden radonmahtoiden udessündutandan keskuz.

Kaikuččen rahvahan bobaižel om ičeze erigoičusid. Meiden-ki bobaine om erine, sidä nikonz ei mujutadud. Mugažo Ojatin keramikan erigoičuz om siš, miše sen südäimes om tühjuz’.
L’udmila Ivanova, endevanhan radonmahton kaičii

L’udmila Andrejevna ei vaiše udessündutab endevanhoid vepsläižid tradicijoid, no andab niid norele sugupol’vele. Al’ohovščinan Tradicionaližiden radonmahtoiden udessündutandan keskuses hän opendab lapsid tehmaha savesižid bobaižid, erazvuiččid kompozicijoid. Hänel om 150 openikad, kudambad surel tahtol radaba savenke L’udmila Ivanovan ohjandusel.

— Kaikuččen rahvahan bobaižel om ičeze erigoičusid, se om tetab kaikes mirus. Sikš meiden-ki bobaine om erine, sidä nikonz ei mujutadud. Mugažo Ojatin keramikan erigoičuz om siš, miše sen südäimes om tühjuz’, sikš tehmaha savesižid bobaižid om jüged, sihe pidab opetas, — sanui L’udmila Ivanova.

Openikad ühtes L’udmila Andrejevanke tegeba savitehmusid erazvuiččile temoile. Hö tegeba živatoid, linduid, ristituid, sarnoid, erazvuiččid s’užetoid.

Ičeze urokoil L’udmila Andrejevna tundištoitab lapsid vepsän kelenke da kul’turanke, starinoičeb tradicijoiš da veroiš, miččihe uskoiba vepsläižed. Ojatin bobaižen kal’t lapsed saba melentartuižid tedoid vepsläižiš, heiden radonmahtoiš, mifologijas. Kaik nece hüvin nägub lapsiden radoiš.

L’udmila Ivanoval ei ole vepsläižid jurid, no hengel hän om todesine vepsläine. Hän kaiken igän eläb vepsän mal. Hänele om lujas mel’he vepsän rahvahan kul’tur, tradicijoid, ned oma läheližed hänen südäimehe. Hän navedib vepsän mad i opendab lapsid navedimha ičeze kodiröunad, miše hö kaičižiba londust i muštaižiba ičeze jurid.

Savi om läm’. Konz pidäd sidä kädes, se tegese lämäks, kut ristit, se om eläb. I mö radam senke, kut eläbanke.
L’udmila Ivanova, endevanhan radonmahton kaičii

Tundištoitmha Karjalan adivoid vepsän rahvahan Ojatin keramikanke L’udmila Andrejevna tuli ühtes ičeze openikoidenke Maria Jac’konke da Andrei Der’abinanke. Heiden radod mugažo om ezitadud ozutelusel.

Ozutelusel vob nähta radoid, miččid oma tehnuded lapsed Al’ohovščinaspäi L’udmila Ivanovan ohjandusel. S’užetad om ottud ”Virantanaz”-eposaspäi.

— Sikš ku nece om Vepsän kul’turan voz’, nece ozuteluz om omištadud vepsän kul’turale, se starinoičeb vepsän rahvahan tradicijoiš da veroiš, — sanui L’udmila Andrejevna.

Vastusen aigan L’udmila Andrejevna starinoiči adivoile Ojatin savibobaižen istorijan polhe i äi melentartuižid faktoid saven polhe. Saves L’udmila Andrejevna pagižeb kuti eläbas olijas:

— Savi om läm’. Konz pidäd sidä kädes, se tegese lämäks, kut ristit, se om eläb. I mö radam senke, kut eläbanke. Savi el’gendab necidä, sikš meil tuleb mugoine hüvä satuz. Völ savel om mušt, se andab energijad mehele i otab kaiken negativan ristitul, kudamb radab savenke. Sikš minä nevon rata savenke, — ližazi L’udmila Andrejevna.

Ozutelusehe ühtniba openikad Suomaliž-ugrilaižes školaspäi. Hö tarkašti kundliba, tedištiba äi melentartuižid azjoid, tegiba küzundoid. Nägui, miše heile om melentartušt nece tem. Vastuz oli läm’, jäti äi hüvid tundmusid.

Vastusen lopus openikoiden täht vepsläine taidehpirdai Natalja Timina vaumiči melentartuižen mastar’-klassan. Joga openik läksi kodihe čoma stolkalendar’ kädes.


ozuteluz (2)_resize.jpg



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Karjalan kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль