Sadun taikaa koko perheelle

Sadun taikaa koko perheelle

Jelena Maloduševa
19.12.2022
Toiveikas Punainen kukkanen -esitys saa ensi-iltansa Karjalan kansallisessa teatterissa.
Uudenvuoden kynnyksellä Kansallisessa teatterissa matkataan Sergei Aksakovin sadun päähahmon Nastjan seikkailuihin. 6+. Kuva: Olga Balehova
Uudenvuoden kynnyksellä Kansallisessa teatterissa matkataan Sergei Aksakovin sadun päähahmon Nastjan seikkailuihin. 6+. Kuva: Olga Balehova

Karjalan kansallinen teatteri juhlii uudenvuoden kynnyksellä toiveikkaalla Punainen kukkanen -esityksellä, joka varmasti ilahduttaa katsojia lapsista aikuisiin. Hytkyvän hyväntuulinen esitys venäläisen kirjailijan Sergei Aksakovin Punainen kukkanen -sadun pohjalta kertoo siitä, että voitat kaikki vaikeudet, jos olet hyvä ja ahkera.

Esityksen ohjaa moskovalainen Kirill Zaborihin.

— Olen aina pitänyt tästä yksinkertaisesta sadusta. Siinä on suuri merkitys. Satu on kiinnostava kirjallisuuden laji. Monet sadut on itse asiassa kirjoitettu aikuisille. Punainen kukkanen -satu kertoo vanhempien ja lasten tiiviistä yhteydestä. Lapset tarvitsevat vanhempien läsnäoloa elämässään, Zaborihin kertoo.

— Nuori säveltäjä Andrei Šoškin sävelsi musiikkia nimenomaan esitystä varten. Esityksessä musiikilla on keskeinen rooli, samoin kuin hyvissä animaatioissa. Jokaisella hahmolla on oma musiikillinen aihe, joka muuttuu hahmon tunnetilan mukaan, hän lisää.

Yllätyin, kun kuulin, että näyttelen nuorimman tyttären roolin. Se on minulle haastava roolityö, sillä nuorin tytär on minusta liian positiivinen hahmo.
Ksenija Širjakina, Kansallisen teatterin näyttelijä

Roolijako oli ohjaajalle helppoa, mutta pääroolissa esiintyvälle Ksenija Širjakinalle roolin valinta tuli yllätyksenä.

— Yllätyin, kun kuulin, että näyttelen nuorimman tyttären roolin. Olin varma, että saan jommankumman vanhemman sisaren roolin. Zaborihin on tunnettu leikinlaskija. Se on minulle haastava roolityö, sillä nuorin tytär on minusta liian positiivinen hahmo. Olen kiitollinen ohjaajalle, että sain mahdollisuuden esittää varsin liikuttavan hahmon, joka rakastaa perhettään ja antaa anteeksi, Širjakina sanoo.

Širjakina tunnustaa, että lapsuudessaan Hirviön hahmo pelotti häntä kovasti ja samalla hän sääli sitä.

— Luin sadun uudestaan, kun valmistauduin esitykseen, ja huomasin uusia asioita, joihin en ollut ennen kiinnittänyt huomiota. Aikuisena arvostan aivan erilaisia asioita, hän sanoo.

— Aksakovin kieli on erittäin vaikea. Teatterimme kirjallisuus- ja dramaturgiayksikön johtaja Natalia Žemgulene teki sen helppolukuisemmaksi, jotta se olisi kiinnostavaa lapsille, hän lisää.

Teatterin ainoa suomalainen näyttelijä Ronja Kinnunen esiintyy keskimmäisen sisaren roolissa.

Teatterin ainoa suomalainen näyttelijä Ronja Kinnunen esiintyy keskimmäisen sisaren roolissa.

— Keskimmäisen sisaren persoona on huomiota hakeva. Hän pyrkii erottumaan sisaristaan, vaikka onnistuu näin ollen olemaan erittäin paljon isosiskonsa kaltainen, totta kai ripauksella väkevän höpsähtävää tyhmyyttä, Kinnunen kertoo.

— Entuudestaan minulle oli tuttu sadun niin sanottu serkus versio eli Kaunotar ja Hirviö Disneyltä. Luin sadun pari vuotta sitten venäjäksi. Pidän sadusta enemmän, koska se tekee mielestäni päähenkilön samaistuttavammaksi, hän selittää.

Satu saa ensi-iltansa 27. joulukuuta. Se nähdään Karjalan kansallisen teatterin suurella näyttämöllä.

Ei kahta ilman kolmatta

Moskovalainen ohjaaja Kirill Zaborihin tekee yhteistyötä Karjalan kansallisen teatterin kanssa jo kolmatta kertaa.

Ohjaajana hän debytoi Kansallisessa teatterissa vuonna 2019 draamalla Mummun saappaassa soi fox. Teatteri esitti sen festivaaleilla Groznyissa ja Joškar-Olassa.

Viime kesänä hän esitti tulkinnan Anton Tšehovin Lokista. Olenko muuttunut paljon? Lokki -esityksessä päärooleissa esiintyvät Ksenija Širjakina ja Gleb Germanov.

— Uudessa ohjauksessani olen yhteistyössä sekä tuttujen että minulle tuntemattomien näyttelijöiden kanssa. Kaikkien näyttelijöiden kanssa on mukava olla yhteistyössä. He ehdottavat mielenkiintoisia ratkaisuja ja improvisoivat. Punainen kukkanen -esitys on yhteistyömme lopputulos, Zaborihin sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt
Afriekkalazen puutundu karjalazeh kyläh on ani harvu šeikku. Douhturi Ogbue Gabriel Džideofor ruadau Vieljärvel tostu kuudu. Kui elähteleh lämmän muan ristikanzu pohjazes kyläs?
Kipinä
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria
Karjalankielisiä nukkenäytelmiä harjoitellaan harrastajateatterissa huhtikuusta alkaen.
Oma Mua
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla.
Oma Mua
Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Karjalan Sanomat
Torvi-CAMP kutsuu mukaan
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Karjalan Sanomat
Puškin-kortti: Ohjelman suosiota on syytä lisätä
Yli 10 000 Puškin-korttia jäi käyttämättä Karjalassa. Kulttuurityöntekijät aktivoituivat ja lähtivät kouluihin kertomaan kortin mahdollisuuksista.
Oma Mua
KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista.
Oma Mua
Talo muuttu musejokši
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kauppua, kumpani on rekonstruoitu vuotena 2015.
Karjalan Sanomat
Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin ja voitti Petroskoin tulevaisuus -konferenssin ATK-sarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль