Čoma vepsän ma. Vilʼhäl
Piterin agjan Podporožjen rajonas om ani čoma vepsläine külä, mitte seižub Ojatʼ-jogen molembil randoil – Vilʼhäl. Ende neche külähä mülüi äi penembid derüunoid da agjoid: Čuroja, Viloja, Alažagj, Savič, Usadʼb da toižed. Nügüd’ ei kaikuččes om eläjid. Jogen toižel randal oma derüunad: Laškagj, Kesktan, Fenʼk da Sirj. Sigä om mugoine korged, surʼ mägi. Pertid seižuba ani mägen päs da kacuba ülähänpäi Ojatin päle. Kudes virstas om Pagast-sija, kus ende seižui kaksʼ jumalanpertid. Neciš tahos om Vilʼhälan kaumišt (kaumad).
Mecas, kahtes virstas küläspäi, om tetab, znamasine sija – surʼ kivi, mittušt nimitadas ”Peššoraks” vai muite ”Kiveks”. Sinna käveleb rahvaz panmaha zavetoid da loičmaha.
Ei edahan Vilʼhälaspäi jokseb Känuks-jogi, mitte lankteb Ojatihe. Se om mugoine hotk jokstes. Vilʼhälaižed sanuba, miše kevädel küläs kulub, kut jä murendase joges. ”Ka koumes päiväs päliči Ojatʼ-ki avaidase” – pagištas tägä.
Miše putta Ojatʼ-jogen toižele randale tarbiž mända jaugai bibusildadme, mitte om külän keskuses. Voib ajada mašinal-ki sur’t sildadme.
Sovetskijan aigan Vilʼhälan eläjad radoiba enamba sovhozas. Tägä oliba fermad, miččiš kazvatadihe vazoid da sigoid, pidätihe lehmid. Radoi škol da päivkodi. Nügüd’ om jänu lauk, počt da radab kulʼturpertʼ. Küläs om letud uzʼ puine jumalanpertʼ, mitte sai Nikolai Čudotvorcan nimen.
Nügüdʼ Vilʼhälas eläb läz sadad mest. Kezal eläjid ližadub, neche čomaha tahoze navediba tulda kezapertihe lidnalaižed.
Necil vodel heinkun lopus tehtihe kezapraznik ”Vilʼhäl-külän päiv”. Kulʼturpertin rindal oli tehtud lava, kus pajatadihe da kargaitihe. Mugažo voili väta da opetas kudomaha vai paštmaha pirgoid. Praznikale tuli sebranikoid da adivoid susedkülišpäi. Kulʼturpertin radnikad ei unohtagoi otta radho vepsän kelʼt-ki.
Vilʼhäl om todeks čoma taho, ei muite tänna tuleb turistoid da adivoid erazvuiččiš agjoišpäi.
