Čoma vepsän ma. Vilʼhäl

Čoma vepsän ma. Vilʼhäl

Olʼga Žukova
21.12.2020
Nügüdʼ Vilʼhälas eläb läz sadad mest. Kezal eläjid ližadub, neche čomaha tahoze navediba tulda kezapertihe lidnalaižed.
Uzʼ puine jumalanpertʼ Nikolai Čudotvorcan nimel. Kuva: Olʼga Žukova.
Uzʼ puine jumalanpertʼ Nikolai Čudotvorcan nimel. Kuva: Olʼga Žukova.

Piterin agjan Podporožjen rajonas om ani čoma vepsläine külä, mitte seižub Ojatʼ-jogen molembil randoil – Vilʼhäl. Ende neche külähä mülüi äi penembid derüunoid da agjoid: Čuroja, Viloja, Alažagj, Savič, Usadʼb da toižed. Nügüd’ ei kaikuččes om eläjid. Jogen toižel randal oma derüunad: Laškagj, Kesktan, Fenʼk da Sirj. Sigä om mugoine korged, surʼ mägi. Pertid seižuba ani mägen päs da kacuba ülähänpäi Ojatin päle. Kudes virstas om Pagast-sija, kus ende seižui kaksʼ jumalanpertid. Neciš tahos om Vilʼhälan kaumišt (kaumad).
Mecas, kahtes virstas küläspäi, om tetab, znamasine sija – surʼ kivi, mittušt nimitadas ”Peššoraks” vai muite ”Kiveks”. Sinna käveleb rahvaz panmaha zavetoid da loičmaha.

Ei edahan Vilʼhälaspäi jokseb Känuks-jogi, mitte lankteb Ojatihe. Se om mugoine hotk jokstes. Vilʼhälaižed sanuba, miše kevädel küläs kulub, kut jä murendase joges. ”Ka koumes päiväs päliči Ojatʼ-ki avaidase” – pagištas tägä.
Miše putta Ojatʼ-jogen toižele randale tarbiž mända jaugai bibusildadme, mitte om külän keskuses. Voib ajada mašinal-ki sur’t sildadme.
Sovetskijan aigan Vilʼhälan eläjad radoiba enamba sovhozas. Tägä oliba fermad, miččiš kazvatadihe vazoid da sigoid, pidätihe lehmid. Radoi škol da päivkodi. Nügüd’ om jänu lauk, počt da radab kulʼturpertʼ. Küläs om letud uzʼ puine jumalanpertʼ, mitte sai Nikolai Čudotvorcan nimen.

Nügüdʼ Vilʼhälas eläb läz sadad mest. Kezal eläjid ližadub, neche čomaha tahoze navediba tulda kezapertihe lidnalaižed.
Necil vodel heinkun lopus tehtihe kezapraznik ”Vilʼhäl-külän päiv”. Kulʼturpertin rindal oli tehtud lava, kus pajatadihe da kargaitihe. Mugažo voili väta da opetas kudomaha vai paštmaha pirgoid. Praznikale tuli sebranikoid da adivoid susedkülišpäi. Kulʼturpertin radnikad ei unohtagoi otta radho vepsän kelʼt-ki.
Vilʼhäl om todeks čoma taho, ei muite tänna tuleb turistoid da adivoid erazvuiččiš agjoišpäi.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль