Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä

Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä

Jelena Maloduševa
27.01.2023
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Petroskoissa ohjattu Äänettömyys-esitys vierailee Pietarissa teatterilaboratorion aikana. Draama kertoo kielestä, joka on häviämässä. Kuvassa ovat näyttelijät Ronja Kinnunen ja Igor Turnovski. 16+ Kuva: Pietarin suomenkielisen teatterin VKontakte-sivu
Petroskoissa ohjattu Äänettömyys-esitys vierailee Pietarissa teatterilaboratorion aikana. Draama kertoo kielestä, joka on häviämässä. Kuvassa ovat näyttelijät Ronja Kinnunen ja Igor Turnovski. 16+ Kuva: Pietarin suomenkielisen teatterin VKontakte-sivu

Pietarin Suomi-talossa on alkanut Pietarin suomenkielisen teatterin laboratorio. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä kokeneen suomen kielen opettajan Olga Milovidovan, ohjaaja Sergei Proninin ja tuottaja Pavel Smirnovin johdolla. He toimivat itse aktiivisesti teatterialalla.

Teatterilaboratorio on tarkoitettu ammatti- ja amatöörinäyttelijöille, teatterialan opiskelijoille sekä suomen kielen harrastajille. Heille tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus syventää taitojaan esittävän taiteen parissa. Laboratorion aikana he tutustuvat nykyaikaiseen suomalaiseen draamakirjallisuuteen, kuuntelevat luentoja suomalaisesta teatterista, lukevat näytelmiä suomen ja venäjän kielillä ja opiskelevat suomea.

— Yhteensä 30 henkilöä pääsi opiskelemaan näyttelijäntyötä teatterilaboratorioon. Heistä valitaan parhaat, jotka pääsevät Suomenkielisen teatterin näyttelijäkuntaan. Teatterissa halutaan muun muassa tehdä suomenkielisiin näytelmiin pohjautuvia lyhyitä musiikkiesityksiä ja lyhyitä komedioita. Ideana on, että teatteri ankkuroituu pysyvästi Pietariin, Pronin kertoo.

— Haluamme kehittää eteenpäin suomalaista teatteriperinnettä Pietarissa, tehdä perinnettä tunnetuksi ja kannattaa suomen kieltä, hän sanoo.

Yhteensä 30 henkilöä pääsi opiskelemaan näyttelijäntyötä teatterilaboratorioon.
Sergei Pronin, ohjaaja, teatterilaboratorion järjestäjä

Teatterilaboratoriossa Pietarin 204. koulun apulaisrehtori, kasvatustieteen kandidaatti Olga Milovidova vastaa kielen opetuksesta. Monen vuoden ajan hän on panostanut suomen kielen ja kulttuurin aseman vahvistamiseen Pietarissa. Viime vuonna hän sai Suomen Leijonan rintamerkin omasta toiminnastaan suomen kielen hyväksi.

Teatterilaboratorion jäsenet oppivat näyttelijäntyötä Karjalan ansioituneen taiteenhenkilön, ohjaajan ja näytelmäkirjailijan Sergei Proninin johdolla. Aikoinaan Pronin toimi Karjalan kansallisen teatterin taiteellisena johtajana ja Petroskoin konservatorion näyttelijäkurssin johtajana. Taiteilijanimellä Seppo Kantervo hän on kirjoittanut 12 kirjaa.

Pronin haluaa kirjoittaa näytelmän inkerinsuomalaisista. Se kertoo niin kansan historiasta kuin myös Leningradin alueen, Karjalankannaksen ja Pietarin kaupungin historiasta.

Pietarin suomenkielinen teatterin toimintaa tukee viime syksynä perustettu Suomalais-ugrilainen teatterisilta -valistussäätiö.

Sergei Proninin ohjaama Äänettömyys- esitys esitetään Pietarissa osana teatterilaboratoriota.

Osana teatterilaboratoriota Pietarissa esitetään Sergei Proninin ohjaama Äänettömyys- esitys. Se nähdään Osobnjak-teatterin näyttämöllä.

Esitys kantaesitettiin Petroskoissa keväällä 2021. Se oli Petroskoin valtiollisen Glazunov-konservatorion näyttelijäkurssin opiskelijoiden ensimmäinen yleisöesitys näyttämöllä.

Esitys pohjautuu unkarilaisen näytelmäkirjailijan Miklós Hubayn näytelmään.

Näytelmä kertoo kielestä, joka on häviämässä. Juonen mukaan maailmaan jää eloon vähemmistökansan viimeinen edustaja. Hänen kansansa on kokonaan hävitetty. Ainoa ulospääsy tapahtuneesta tilanteesta on, että hän unohtaisi koko kansansa ja kielensä. Jos hän ei halua luopua kansastaan ja kielestään, hänen täytyy kuolla. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on. Se voi olla minkä tahansa vähemmistökansan kieli.

Alun perin esityksessä näytteli kolme Glazunov-konservatorion opiskelijaa. Kun Renegaatin roolissa näytellyt opiskelija päätti opintonsa, Karjalan kansallisen teatterin näyttelijä Dmitri Ivanov alkoi esiintyä pääroolissa.

— Minun on tärkeä esittää tämä tarina muualla kuin Petroskoissa. En tiedä, miten pietarilainen yleisö ottaa näytelmämme vastaan. Toivon, että tarina saa yleisössä hyvän vastakaiun, Ivanov pohtii.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль