Kodima: Ezmäižen paindused vepsän kelel

Kodima: Ezmäižen paindused vepsän kelel

17.04.2023
Täl vodel ”Kodima”-lehtesele täudub 30 vot. Mö pätim johtutada, ked oliba ezmäižin avtoroin i min polhe hö kirjutiba. Tom teile sil’mnägubale ezmäižid paindusid vepsän kelel ”Prionežjen”-lehtesen ližalehtpolel.
Vajehtamata jäb ”Kodiman” pätegend – tugeta da kehitoitta vepsän kirjkel’t, starinoita lugijoile vepsläižiden kul’turelos, ühtenzoitta kaikiden regionoiden vepsläižid. Kuva: Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan arhivaspäi
Vajehtamata jäb ”Kodiman” pätegend – tugeta da kehitoitta vepsän kirjkel’t, starinoita lugijoile vepsläižiden kul’turelos, ühtenzoitta kaikiden regionoiden vepsläižid. Kuva: Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan arhivaspäi

Armaz vald

Mö sebranikanke ajoim motociklal kalaspäi i peksim lindun, kudamb lendi lujas alahan, ani madme. Azotimoi i eciškanzim – keda sordim. Vides haškuses tespäi, kesk penid penzhaižid nägištim suren lindun. Meiden mecas om äi linduid: mecoid, tedrid, pühuzid… Vaiše nece lind ei koskund nikenehe, sid’ minä tundištin, miše nece om habuk. 

Muštan, völ laps’aigan olin kulnu sanoid necen lindun polhe. Pagištihe, habuk voib otta kananpoigaižid i kanoid. A penid lapsid pöl’göiteldihe – ”Lujas uradiškanded – tuleb habuk i otab sindai”. 

Vaiše nügüd’ nece sur’ lind vedi ühten suugan, hüppa, noleta ei voind. Minei žal’ tegihe habukad. 

— Tarbiž kodihe otta i tehta tervheks, – meletin minä. 

Kahtes polespäi mö sebranikanke tuleškanzim habukannoks, tahtoim tabata, vaiše hän ei tahtoind, i teravil, kuti veič, künzil rebiti meiden käded verhesai. Sid’ mö heitim paidad i tacim lindun päle. Lind oli tabatud. Simal mö sidoim habukan käpšud I panim kašlihe. 

Kodiš minä panin habukan surhe puzuhu, kudamb seižui kulus pertiš. Habuk saupsi sil’mäd i oli kuti uinonu. Minä čapoin siman i ladin antta habukale joda, a hän kut hüppähti i künzi käden da völ lujas: veri jokseškanzi ojal. 

Minä käreganzin habukan päle – käden lujas kibišti. Jäl’ges tuli mel’he: 

— Lind ei ole vär, nece mö händast peksim, sidoim, panim puzuhu, kuti meččen-ni uradan-kanan…

Habuk koli kahtes päiväs päliči. Hän ei kosketand ni vet, ni sömäd, kudambid minä olin pannu puzuhu. 

Aigoin satatuz oli lujas kibed. Vaiše minä meletan: ”Habuk iče tahtoi kolda. Paremba oli surm hänen täht, mi elo valdata. 

imgonline-com-ua-Resize-Ks5SdxLiaTLQWa.jpg

Tark saldat

Kerdan astui saldat kodihe. Matk oli pit’k i mäni hän ühthe pert’he, vanhan baboinnoks, baboi oli ažlak, no pästi händast lebaidamha.

— Magada, vonukeine, magada.

Homendesel baboi paštoi pirgaižid. Läksi tanhale I lugi pirgaižid. Hän ei mahtand čomas lugeda, lugi vaiše kaksin.

— Kaks’, kaks’, kaks’…

Saldat libui homendesel, oti pirgaižen i söi. Baboi tuli, lugi pirgaižed i sanub:

— Mina läksin tanhale i lugin pirgaižed, oli kaik kaksin, a tulin tanhalpäi, ka jo ei kaksin. Sinä-ik söid pirgaižen?

 En, baboi, mina en koskend.

Baboi läksi vedele, a saldat sil aigal oti koume pirgašt i pani sumkha. Baboi tuli i lugi pirgaižed.

— Kaks’, kaks’. Naku saldateine sina oled tozimez’.

A saldat sanui kaiked hüväd, läksi tagemba, ičeze kodihepäi. 

imgonline-com-ua-Resize-kO36RQZYBG5XS.jpg

Jäniš-kelastai

Oli janišoiden kim

tahos siš, kus kazvab nin’.

Lebul išttes jäniš üks’

toižel küzui, entä mikš:

– Lullei-jäniš, midä söid?

Sanu, kuspäi vedut joid?

Kelle vauktan pövun möid,

jose keda iloks löid?

Toine jäniš oli hahk,

hänel suremb oli käpš.

Kut i toižil – lühüd händ,

hänen sanad – kelen vänd. 

–Haban korut minä söin,

purtken vedut jäl’ges join.

Sanktan kalun tänna toin,

löda kondjad toras voin.

Ilopeza – kondi bur,

hot’ hän om-ki lujas sur’,

Om-ik nece mecan car’?

Venub bokal, kuti parz’!

Mujan, vägi minai om,

tartun kehe –linneblom.

Vahvan valdan otan täs,

rohtkat polkta pezašt läz! 

Pit’käd korvad, tühjad lud,

jose usktas, avoinsud?

Mahtab kelastada ken,

senke meiden pagin pen’.

No mö prostim, hot’ i kulim

necen kelastusen suren.

Tedam, mitte jäniš rokhed,

mecas henkta-ki ei rohti. 

imgonline-com-ua-Resize-V7ssC3vxGPUSL.jpg

Manzikaine

Manzikaine vauktal cvetib,

Kaikiš aigemba hän entib.

Kivid vaste sijan löuzi,

Mäthuzile korttas nouzi.

Kujiš, pöudoiš, korttil sijil,

Rustaks paštaze hän kivil.

Räken otab päipaštospei,

Hüvän magun vedab maspei. 

Manzikašt’ konz keradamoi, 

Male paksus kumardamoi, 

Kumardatoi tuha kerdad,

Ka i tuhan marjad keradad.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Suosiota kasvatetaan tempauksilla
Karjalassa jatkuu Puškin-kortin viikko, jonka aikana kortin käyttäjät voivat ilmaiseksi käydä kulttuuritilaisuuksissa. Tempauksilla kulttuuriministeriö haluaa kasvattaa kortin käyttäjien määrää.
Oma Mua
Mujeh oli tapahtuman keškukšešša
Vuokkiniemeššä piettih Mujehfestivali. Šajekuun 5.–6. päivinä vanha karjalaini kylä tuaš otti vaštah vierahie šuureh kalapruasniekkah.
Oma Mua
Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, Kendärv da muga edelleh.
Karjalan Sanomat
Yliopiston jälkeen töihin maaseudulle
Prääsän piirin kouluihin on tullut töihin neljä nuorta opettajaa.
Oma Mua
Ku vai lapsil olis hyvä
Tunnustuin täh pereheh Il’l’anpiän pruazniekannu Suuren Sellän kyläs. Kerras rubei himoittamah sanella rahvahal Anna Sergejevna da Sergei Vladimirovič Arbuzovien elokses.
Oma Mua
Kirjašto on paikka lukomisekši ta mukavakši ajanvietokši
Kalevalan piirin Borovoi-pos’olkašša avattih uuvvissettu kirjašto. Še tuli äijyä mukavammakši.
Karjalan Sanomat
Kiinnostus kieliin on laskussa
Tänä lukuvuonna vähemmistökieliä Karjalan kouluissa lukee hieman yli 5 500 lasta. Syksystä alkaen karjalan kieltä opetetaan jälleen Kostamuksen lukiossa.
Kipinä
Karjalan pirdajad tegiba uded taidehkuvad Vepsän mal
Karjalan Taidehmuzei jatktab “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed”- projektad, mitte om omištadud Änižröunan vepsläižile külile da niiden eläjile.
Karjalan Sanomat
Juuriaan etsimässä – Kansallinen aloitti ensi-illalla
Koko tarina on tytön uni, jossa hän tutustuu vepsäläiseen kulttuuriin ja yrittää saada tietää jotain itsestäänja löytää isänsä. Esitys sai yllättävän lopun.
Oma Mua
Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyö kehittyy
Šyyškuun 19. päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša vietettih pyorä stola Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyön kyšymykšistä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль