Kodikelen tedo bohatoitab meid

Kodikelen tedo bohatoitab meid

Irina Sotnikova
22.04.2020
Udeks openduzvodeks paindas koume abukirjad vepsän opendamižen täht: ”Lugem vepsäks” 3.-4. klassoiden täht, ”Vepsän kelen openduzkirj” augotižškolan täht i ”Pagižem ičemoi kelel” 2. klassan täht.
Uded abukirjad vepsän kelen opendamižen täht.
Uded abukirjad vepsän kelen opendamižen täht.

Karjalas vepsän kel’t opetas nelläs školas. Koume niišpäi om Änižröunan küliš: Kalages, Šoutjärves, Šokšus. Pidab sanuda, miše neniš küliš lapsiden päivkodiš pened lapsed mugažo opendaba vepsän kel’t. Nellänz’ škol, kus lapsed opendaba kodikel’t, om Petroskoiš – Suomalaiž-ugrilaine škol Elias Lönnrotan nimel. Kaiken 2019.-2020. openduzvodes Karjalas vepsän kel’t opendaba 266 openikad 1.-11. klassahasai i 94 last lapsiden päivkodiš.  

Pidab sanuda, miše jäl’gmäižiš voziš vepsän kelen opendamižehe anttas sur’ homaičuz. Ei muga amu Vologdan agjan Babajevon rajonan Kujan i Timošinan školiš tehtihe oficialine vepsän kelen urok. A muite lapsed opendaba vepsän kel’t pajoiden, sarnoiden, runoiden kal’t. Kut sanuba iče opendajad, nece om kaikid kebnemb maht kodikelen opendamižes.

Piterin agjan Podporožjen rajonanVidl-küläs vepsän kel’t opetas školas siš aigaspäi, konz vodel 1991 tehtihe ezmäine vepsän kelen abekerj. Nügüd’ školas om vaiše vepsän kelen fakul’tativ. Nece om lujas vähä kodikelen opendamižen täht. Kacmata sihe vepsän kel’t täs opendaba kut lapsed, muga aigvoččed-ki. Tehtas vepsän kelen kanzkursoid, festivalid. Vepsän kel’he opetas penid lapsid päivkodiš-ki. Jäl’gmäižiš voziš vepsän kel’t zavottihe opeta toižiš-ki Piterin agjan Lodeinopol’ksijan rajonas – ezmäi Al’ohovščinas, a nügüd’ Lodeinoje pole-lidnas-ki. 

Uded kirjad vepsän kelel

Piterin agjan valdmehišt tegeb suren radon vepsän kelen da kul’turan kaičendan täht. Äjad Piterin agjan vepsläižiden küliden eläjad pagižeba ičeze kodikelel, no hö ei mahtkoi kirjutada da lugeda vepsäks. Sikš jo viž vot neniš küliš tehtas vepsän kelen kursid aigvoččiden täht. Meiden aktivistad Petroskoišpäi – tedomehed, lehtmehed, vepsän kelen opendajad, keza-aigan tegeba vastusid opendajiden täht, kudambad vedäba vepsän kelen kursid küliš. Neniden kel’kursiden täht vepsän kelen tundijad Petroskoišpäi vaumičiba jo viž abukirjad, miččid mugažo kävutadas vepsän kelen kursil Petroskoiš. 

Udeks openduzvodeks paindas koume abukirjad vepsän kelen opendamižen täht: ”Lugem vepsäks” 3.-4. klassoiden täht, ”Vepsän kelen openduzkirj” augotižškolan täht i ”Pagižem ičemoi kelel” 2. klassan täht. 

Vepsän kelen kirjoiden tegijoiden grupp

”Vepsän kelen openduzkirj” augotižškolan täht vaumičiba Kalagen školan vepsän kelen opendajad Maria i Ol’ga Mironovad. Heiden openduzkirj om mujukaz, om äi kuvid erazvuiččihe temoihe. Siš om ottud kebn vaihišt, sikš nece openduzkirj kožub niiden täht, ken vaiše zavodib opeta vepsän kel’t. Kirjan lopus voib lugeda melentartuižid tedoid Kalagen polhe. Nece openduzkirj linneb hüvän abunikan vepsän kelen kursil, miččid vedetäs ”Värtin”-etnokeskuses, sidä voib kävutoitta kut ližaopenduzkirjad školas-ki. 

Suomalaiž-ugrilaižen školan vepsän kelen opendai Nadežda Petrova i vepsläine kirjutai Natalia Silakova tegiba vepsän kelen openduzkirjan lugemižen täht ”Lugem vepsäks”. Sihe mülüiba Natalia Silakovan sarnad i starinad, miččid om kändnu vepsäks Marina Jevsejeva, mugažo Nina Zaicevan, Nikolai Abramovan, Ol’ga Žukovan i Valentina Lebedevan runod. Kaikuččehe tekstaha om tehtud melentartuižed tegendad. Ned abutaba lapsile kehitoitta paginmahtoid kodikelel.

Jäl’gmäižiš voziš kaik enamba ristituid tahtoib teta ičeze ezitatoiden kel’t, melentartuz’ vepsän kel’he i vepsän rahvahan kul’turaha kazvab.
  

Petroskoin universitetan vepsän kelen opendai Ol’ga Žukova i ”Paginkluban” ohjandai Larisa Čirkova tegiba ”Pagižem ičemoi kelel”-abukirjan 2. klassan täht. Nece om heiden ühthine rad. Pidab sanuda, miše hö mugažo ühtes tegiba vepsän kelen videourokoid i toižid abukirjoid aigvoččiden täht. ”Pagižem ičemoi kelel”-abukirjaha om ottud kebnoid sanoid, virkehid vepsän kelel, melentartuižid tegendoid. 

Kaik nened abukirjad vepsän kelel om čomin kuvitadud. Niid kuvitiba tetabad taidehpirdajad: Margarita Jufa, Anastasia Trifanova, Natalja Timina. Openduzkirjad linneba hüvin abunikoin niile, ken vaiše zavodib opeta kel’t, ei vaiše lapsile, no i aigvoččile. Ned abutaba tundištadas ezitatoiden kelenke, kehitoitta ičeze paginmahtoid. Ved’ teta kodikel’t om sur’ oza. Necil kelel pagižiba meiden ezitatad – baboid i dedoid, mamoid i tatoid, kudambid mö lujas armastam. Sikš kodikel’ meile mugažo om lujas kalliž. Kodikelen tedo tegeb meid bohatambikš, melekahambaks, ozakahambaks.   

Nadeimoiš, miše uded openduzkirjad linneba tarbhaižed kut vepsän kelen urokoil, mugažo vepsän kelen kursil kut Karjalas, mugažo Piterin i Vologdan agjoiš i lapsil linneb taht opeta kodikel’t. Nügüd’ mö homaičem, miše jäl’gmäižiš voziš kaik enamba ristituid tahtoib teta ičeze ezitatoiden kel’t, melentartuz’ vepsän kel’he i vepsän rahvahan kul’turaha kazvab. Neciš sanuba vepsän kelen kursad Mediakeskuses, ”Paginklub”, ”Lingvoteatr”, miččed radaba Petroskoiš i miččile 

tuleskeleb äi rahvast. I nece lujas ihastoitab meid. Opekat i kaikat ičetoi kodikel’t!  



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль