Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella

Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella

Julia Veselova
23.05.2022
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Haukkasaaren vanhan tuulimyllyn restaurointi alkoi vuonna 2018 ja jatkuu kesällä 2022. Kuva: Haukkasaaren kylän VKontakte-sivu
Haukkasaaren vanhan tuulimyllyn restaurointi alkoi vuonna 2018 ja jatkuu kesällä 2022. Kuva: Haukkasaaren kylän VKontakte-sivu

Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidettävä aloittelevien kirvesmiesten kesäkoulu kiinnostaa edelleenkin kirvesmiesten työstä ja karjalaisten kulttuurista innostuneita. Ensi heinäkuussa vapaaehtoiset viettävät alle kuukauden Lieksajärven rannalla restauroimalla vanhoja puurakennuksia. Moskovalainen Trajektoria-säätiö toteuttaa viidettä vuotta peräkkäin asuttoman karjalaisen kylän puurakennuksien entistämisen koulutushanketta.

— Keväällä vapaaehtoiset ovat hakeutuneet aktiivisesti kesäkouluun. Se antaa mahdollisuuden kokeilla kirvesmiehen työtä ja tutustua vanhan kylän historiaan sekä karjalaisten kulttuuriin, yksi Trajektoria-säätiön perustajista ja Haukkasaaren kesäkoulu -koulutushankkeen johtaja Konstantin Petrov sanoo.

Telttamajoitus ja huono mobiiliyhteys eivät pelota puurakennustaiteeseen motivoituneita ihmisiä. Saarella he asuvat kaukana nykyajan mukavuuksista ja tekevät raskasta työtä.

— Opiskelen arkkitehtuuria Pietarissa viidennellä vuosikurssilla. Viime vuonna kesäkoulu auttoi minua hankkimaan käytännön taitoja ja kokeilemaan puutalon rakentamista. Telttamajoitus sopii minulle, koska viihdyn hyvin luonnossa, Latviasta kotoisin oleva Ilja Smirnovs kertoo.

Puurakennus on kiinnostanut minua jo kouluiästä alkaen. Osallistuin muutaman kerran kesäkouluun pikkulapseni kanssa, sen vuoksi en voinut tehdä paljon kirvesmiehen työtä. Silloin rakensin aittaa ja kuuntelin luentoja.
Marija Bogdanova, moskovalainen vapaaehtoinen

— Kouluun haetaan yli 18-vuotiaita opiskelijoita ja nuoria asian tuntijoita sekä muita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita puurakennustaiteesta, kansanperinteistä ja -kulttuurista. Kouluun otetaan yhteensä 20 ihmistä, Petrov sanoo.

Petrovin mukaan kouluun on hakeutunut ihmisiä Karjalasta, Moskovasta, Pietarista, Volgogradista, Samarasta, Belgorodista ja jopa Taka- Baikalin alueen Tšitasta.

— Meillä on sekä uusia että vakituisia osallistujia, jotka ovat olleet mukana hankkeessa jo muutaman vuoden, hän sanoo.

— Olen käynyt Haukkasaarella neljä tai viisi kertaa. Puurakennus on kiinnostanut minua jo kouluiästä alkaen. Osallistuin muutaman kerran kesäkouluun pikkulapseni kanssa, sen vuoksi en voinut tehdä paljon kirvesmiehen työtä. Silloin rakensin aittaa ja kuuntelin luentoja, moskovalainen vapaaehtoinen Marija Bogdanova kertoo.

Vapaaehtoisten ikähaarukka on hyvin laaja. Kesäkoulussa käy paljon nuoria ihmisiä, mutta on myös keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. 

Hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomiota Haukkasaaren kylän kulttuuriperinnön säilyttämiseen koulutus- ja tutkimustyön kautta.
Konstantin Petrov, yksi Trajektoria-säätiön perustajista ja Haukkasaaren kesäkoulu -koulutushankkeen johtaja

Kesäkoulu pidetään jo kolmannen kerran. Tänä vuonna koulu alkaa 30. kesäkuuta ja päättyy 17. heinäkuuta. Hakijat esittävät motivaatiokirjeen, jossa he kertovat kokemuksestaan rakennus- ja entisöintialalla sekä taidoistaan. Sitten he osallistuvat online-haastatteluun.

— Meidän pitää ymmärtää, millaisia vapaaehtoisia on mukana hankkeessa, koska asumme yhdessä saarella kolme viikkoa. Otamme kouluun vain luotettavia ihmisiä, Petrov kertoo.

Kesäkoulu on maksuton. Kävijät saavat 7 500 ruplan matkakorvauksen. 

— Hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomiota Haukkasaaren kylän kulttuuriperinnön säilyttämiseen koulutus- ja tutkimustyön kautta, Petrov sanoo.

Mylly näyttää nyt valmiilta, muttei ole vielä ovea eikä ikkunaa. Viime vuonna rakensimme myllyn kääntömekanismin, mutta teimme pari virhettä, jotka haluamme korjata tänä vuonna.
Konstantin Petrov, yksi Trajektoria-säätiön perustajista ja Haukkasaaren kesäkoulu -koulutushankkeen johtaja

Nyt Haukkasaarella on jo tehty paljon, mutta ensi kesäksikin on paljon suunnitelmia. Haukkasaaren vanhan tuulimyllyn jälleenrakentaminen alkoi vuonna 2018 ja jatkuu kesällä 2022. Tuulimyllyä rakennetaan uudelleen vuoden 1886 myllyn piirustuksien ja valokuvien mukaan. Alkuperäinen mylly vietiin aikoinaan pois Haukkasaarelta Kižin museosaarelle.

— Mylly näyttää nyt valmiilta, muttei ole vielä ovea eikä ikkunaa. Viime vuonna rakensimme myllyn kääntömekanismin, mutta teimme pari virhettä, jotka haluamme korjata tänä vuonna. Suunnittelemme myös pieniä viimeistelytöitä, Petrov sanoo.

Petrov toivoo, että tänä kesänä vapaaehtoiset ehtivät aloittaa Kuropatkinin riihen restaurointityöt. Pottojevin aitta on rakennettu arkkitehti ja restauroija Aleksanteri Jääskeläisen piirustuksien mukaan, sillä mitään piirustuksia tai muita dokumentteja aitasta ei ole säilynyt. On vain kuvia raunioituneesta rakennuksesta.

— Aitan rakentaminen ei ole vaikeaa, sen takia siitä tuli kylän ensimmäinen rakennus vuonna 2019. Entisöinti ei ole pelkästään vanhan säilyttämistä. Se on tapa, jolla syntyy uusi elämä.

— Tarkoituksemme on rakentaa kylän rakennuksia nimenomaan niille paikoille, joissa ne olivat. Käytämme vanhoja valokuvia. Viime vuonna piirsimme kylän kaavan, ja nyt on selvä, missä mitkäkin rakennukset olivat, Petrov sanoo.

Tukea sekä tutkimus- että koulutustoiminnalle

Joka kesä Haukkasaari herää henkiin. Kylään saapuu mökkiläisiä ja kalastajia sekä vapaaehtoisia. Vuonna 2015 kuoli Haukkasaaren viimeinen kanta-asukas.

— Haukkasaaren kylä on alkuperäinen karjalainen kylä. Sen tyyppiset kylät ovat kadonneet jo aikoja sitten. Haukkasaarella on säilynyt vain muutama vanha puurakennus, hankkeen johtaja Konstantin Petrov sanoo.

Kun Trajektoria-säätiön edustajat päättivät jälleenrakentaa Haukkasaaren kylän, heillä ei ollut siihen varoja.

— Tutkimme mahdollisuuksia saada apurahaa. Kesäkoulun hanke sisältää sekä tutkimus- että koulutustoimintaa, mikä helpottaa tukirahan saamista. Vuonna 2018 saimme ensimmäisen kerran apurahaa Venäjän presidentin rahastosta, Petrov kertoo.

Tänä vuonna hanke sai 9,6 miljoonaa ruplaa. Raha riittää myös vuoden 2023 kesäkoulun järjestämiseen.

Hankkeen YouTube-kanavalla on tarjolla yli 20 luentoa, jotka kertovat Karjalan ja Pohjois-Venäjän puuarkkitehtuurista ja puurakennusten restauroinnista ja perinteisestä kirvesmiestyöstä.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль