Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa

Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa

Anna Umberg
13.05.2022
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Festivaalin aloitteentekijä, petroskoilainen yhtye Ilmu esittää yleisölle karjalankielisiä laulujaan, jotka ylistävät Karjalan luonnonkauneutta. 6+. Kuva: Ilmun VkKontakte-sivu
Festivaalin aloitteentekijä, petroskoilainen yhtye Ilmu esittää yleisölle karjalankielisiä laulujaan, jotka ylistävät Karjalan luonnonkauneutta. 6+. Kuva: Ilmun VkKontakte-sivu

Monikulttuurinen festivaali VALGO järjestetään Petroskoissa lauantaina 21. toukokuuta. Festivaalin järjestäjät kutsuvat kaikki keskustelemaan menneisyydestä, nykypäivästä ja tulevaisuudesta, juurista ja alkulähteistä, eri perinteiden ja kulttuurien yhteen kietoutumisesta ja tuotannosta.

Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, Karjalan maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.

— Festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa. Meille syntyi vähän aikaa sitten idea monikulttuurisesta festivaalista. Jos ensimmäinen festivaali menestyy ja se houkuttelee riittävästi kävijöitä, niin ehkä teemme siitä jokavuotisen, petroskoilaisen Ilmu-yhtyeen jäsen Aleksei Tkatšenko kertoo.

— Festivaalilla kiinnitetään erityistä huomiota karjalan kieleen ja karjalaiseen kulttuuriin, muusikko jatkaa.

Lauluissaan festivaalin osanottajat tekevät rakkaudentunnustuksen pohjoisen seudun kauneudelle ja Karjalan inspiroivalle luonnonvoimalle.

Jokaisessa hyvässä runossa on aiheen ja loppusoinnun omalaatuinen yhdistelmä. On nautinto säveltää sellaista runoa lauluksi. Karjalasten runoilijoiden, erityisesti Vladimir Brendojevin, runoissa tämä yhdistelmä on ihanteellinen.
Nikita Anisimov, näyttelijä ja muusikko, Petroskoi

Ilmu viihdyttää yleisöä folk trip-hopia ja world-musicia yhdistelevällä musiikillaan. Se esittää omia laulujaan karjalan kielen livvin murteella. Karjalankieliset laulut ylistävät Karjalan luonnonkauneutta. Pohjoisen seudun mystisen kaunis ja lumoava luonto esiintyy aina päähenkilönä.

— Festivaalilla esitämme yleisölle kaksi aivan tuoretta laulua, jotka tulevat seuraavalle levyllemme, Tkatšenko sanoo.

Petroskoilaisen Io-yhtyeen keulahahmo Nikita Anisimov esittää omia karjalankielisiä laulujaan, jotka perustuvat tunnettujen karjalaisten runoilijoiden Olga Mišinan ja Vladimir Brendojevin runoihin. Anisimovin mukaan hänen päässään pyörii kymmeniä karjalankielisiä lauluja. Hän on säveltänyt jo noin 20 karjalankielistä kappaletta.

— Jokaisessa hyvässä runossa on aiheen ja loppusoinnun omalaatuinen yhdistelmä. On nautinto säveltää sellaista runoa lauluksi. Karjalasten runoilijoiden, erityisesti Vladimir Brendojevin, runoissa tämä yhdistelmä on ihanteellinen, muusikko kertoo.

Juri Žukin ja Alina Repetskajan duo tuo festivaalille kombinaation kansanmusiikkia ja jazzrytmejä.

— Festivaalilla soitamme pääpiirtein sovituksiamme karjalaisista kansansävelmistä ja esitämme myös pari omaa sävelmäämme, Repetskaja sanoo.

Muusikot keräsivät musiikkiaineistoa tehdessään tutkimusmatkoja Karjalan ja Venäjän kaukaisiin kyliin. He kääntyivät karjalaisen kansanperinteen puoleen. Perinteinen kansanmusiikki inspiroi muusikkoja luomaan uusia sävelmiä.

Uuden levyn kaikki raidat perustuvat Venäjän Peräpohjolan kantakansojen kansanperinteeseen.
Damir Ramiros-Aka, muusikko, Pietari

Juri Žuk ja Alina Repetskaja tuovat musiikkiin oman mausteensa monipuolisen soittimiston ja sovitusten kautta.

— Aloimme sovittaa vanhoja karjalaisia sävelmiä ja samalla yritimme tehdä niistä nykyaikaisia. Näin aloimme käyttää kitaran lisäksi muitakin soittimia, muun muassa irlantilaisia huiluja, kanteletta, ukuleletta, steelrumpuja ja kalimbaa. Pikkuhiljaa ohjelmistomme on laajentunut, duon soittaja Alina Repetskaja kertoo.

Festivaalille Petroskoihin tulee yhtye Hapanasasa Pietarista. Se esittää musiikkia, jota kuunnellessaan voi rentoutua ja heilua puolelta toiselle silmät ummessa.

— Festivaalilla soitamme puolituntia kestävän keikan. Se sisältää muutaman kappaleen uudesta levystämme. Uuden levyn kaikki raidat perustuvat Venäjän Peräpohjolan kantakansojen kansanperinteeseen, pietarilainen muusikko Damir Ramiros-Aka kertoo.

— Käyn Karjalassa ensimmäistä kertaa, mutta voi kai sanoa, että tunnen seutunne musiikin kautta. Karjalassa on muutama yhtye, joiden tuotantoa arvostan korkealle. Näitä ovat esimerkiksi Jarga, Asketics, samosad bEnd ja tietysti folkyhtye Myllärit. Olen iloinen siitä, että käyn lopultakin Karjalassa, muusikko sanoo.

Festivaali yhdistelee folkmusiikkiin maittavaa ruokaa

Festivaalilla esiintyvät myös yhtye Si Ma, DJ Bolshoe Uho (Ignat Kravtsov), virtuoosihanuristi Andrei Dikojev ja legendaarisen Myllärit-yhtyeen viulisti Tatjana Umnjakova.

Musiikin lisäksi festivaalin ohjelmistossa kuullaan myös karjalaista runoutta.

— Festivaalin osana esitellään Minun runoilijani -hanketta. Lausutaan ja kuunnellaan karjalaisia runoja, Tkatšenko sanoo.

Karjalaisen kulttuurin popularisoija Anželika Božko kertoo siitä, miten entisaikaan karjalaiset huvittelivat ja miten vietettiin illatsuja karjalaisissa tuvissa sekä mitä leikkejä esi-isämme leikkivät.

Festivaali yhdistelee folkmusiikkiin maittavaa ruokaa. Ruokatapahtuma kokoaa Agriculture clubiin paikalliset ravintolat. On mahdollisuus maistella kaupungin itsenäisten ravintoloiden herkullisia maisteluannoksia.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi andua kierrätykseh kui statsionuarizih, mugagi siirdokohtih.
Oma Mua
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Tatjana Boiko.
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль