Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa

Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa

Margarita Pehkonen
30.11.2022
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Haikolan historiasta kertova matkailureitti on perustettu vuosina 2020—2021 Venäjän presidentin rahaston tuella. Kuva: Haikolan kylän VKontakte-sivu
Haikolan historiasta kertova matkailureitti on perustettu vuosina 2020—2021 Venäjän presidentin rahaston tuella. Kuva: Haikolan kylän VKontakte-sivu

Kalevalan piirin Haikolan kylän historiasta kertovaa matkailureittiä täydennetään. Sille asennetaan laitteet, joiden avulla kylän vieraat voivat tutustua paikalliseen kansanrunouteen.

— Jokaisessa kylässä on omia kielierikoisuuksiaan ja murresanojaan. Hankkeemme avulla Haikolassa kävijät saavat tietää, miltä karjalan kieli kuulosti aiemmin nimenomaan meidän kylässämme, Haikolan etnokulttuurikeskuksen johtaja, Karjalan kansankirjailijan Ortjo Stepanovin poika Miihkali Stepanov kertoo.

Stepanov on projektin koordinaattori. Hänen mukaansa Haikolassa on rikas kansanrunousperinne.

— Haikola on runokylä ja kansanrunoutta siinä kerättiin lähes jokaisesta talosta, Stepanov korostaa.

Haikola on runokylä, ja kansanrunoutta siinä kerättiin lähes jokaisesta talosta.
Miihkali Stepanov, projektipäällikkö

Suunnitelmien mukaan Haikolassa kävijät saavat mahdollisuuden tutustua folkloreen kuuntelemalla äänitteitä. Reitillä kuulee lauluja, satuja, loitsuja ja muita runoja. Aineistoa hanketta varten otetaan Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, historian ja kirjallisuuden äänitearkistosta.

— Noin kymmenen vuotta sitten olemme tehneet yhteistyötä äänitearkiston työntekijöiden kanssa. Osa tarvittavaa aineistoa meillä on. Teemme lisää työtä äänitearkistossa, Stepanov sanoo.

Digihankkeessa käytetään myös aineistoa Miihkali Stepanovin perhearkistosta.

— Meillä on esimerkiksi äänitteet, joissa isoäitini kertoo kyläelämästä, Stepanov kertoo.

Haikolassa kävijöillä on mahdollisuus syventyä Vienan Karjalan kansanrunouden maailmaan myös katsomalla videoita.

— Reitille asennetaan kaksi multimediakioskia. Toinen sijaitsee Ortjo Stepanovin kotimuseossa. Laitteesta löytyy videoita, joissa Ortjo lausuu teoksiaan, Stepanov sanoo.

Toinen multimediakioski sijaitsee ulkona.

— Kävijät valitsevat itse, minkä videon he haluavat katsoa ja mitä äänitettä haluavat kuunnella.

Reitille asennetaan kaksi multimediakioskia. Toinen sijaitsee Ortjo Stepanovin kotimuseossa. Laitteesta löytyy videoita, joissa Ortjo lausuu teoksiaan.
Miihkali Stepanov, projektipäällikkö

Kyseessä olevat videot ja äänitteet ovat karjalankieliset, mutta teosten sisältö tulee selväksi kaikille Haikolan vieraille riippumatta siitä, osaavatko he vienankarjalaa vai eivät.

— Sekä videoissa, että äänitteissä on venäjännös. Videoihin lisätään venäjänkielinen tekstitys. Äänitteet koostuvat kahdesta osasta: ensimmäinen on karjalankielinen ja toinen on saman teoksen venäjännös, Stepanov kertoo.

Hankkeella on myös kasvatuksellinen merkitys.

— Tämän hankkeen puitteissa julkaisemme esitteitä, joista löytyy karjalan kielen tärkeimpiä sanoja ja perusfraaseja. Opastukselle lähtevät voivat ottaa mukaan tämän esitteen, oppia sanoja ja jopa käyttää niitä keskustelussa paikallisten asukkaiden kanssa, Stepanov sanoo.

Miihkali Stepanov on varma, että kaikki uutuudet kiinnostavat Haikolan vieraita.

— Omasta kokemuksestani voin sanoa, että Haikolassa kävijät haluavat kuunnella karjalan kieltä. Minä osaan karjalaa ja voin puhua, mutta on olemassa tilanteita, kun kyläämme saapuu samanaikaisesti muutama turistiryhmä. Äänilaitteiden avulla karjalaan kieleen voivat tutustua kaikki halukkaat, Miihkali Stepanov sanoo.

Reitti houkuttelee useimmiten vieraita Kalevalan ja Kemin piireistä. Tänä vuonna Hakolassa kävi noin 900 ihmistä. Meille tämä on hyvä tulos
Miihkali Stepanov, projektipäällikkö

Haikolan historiasta kertova matkailureitti on perustettu vuosina 2020—2021 Venäjän presidentin rahaston tuella. Reitillä on opasteita, joissa on QR-koodeja. Ne vievät matkailijan nettisivulle, josta aukeaa laajempi tarina paikan historiasta. Käyttöön on otettu myös audio-oppaita. Hankkeeseen myönnettiin yli miljoona ruplaa.

— Reitti houkuttelee useimmiten vieraita Kalevalan ja Kemin piireistä. Tänä vuonna Hakolassa kävi noin 900 ihmistä. Meille tämä on hyvä tulos, Stepanov huomauttaa.

Multimediakioskien asentamisen projekti on vasta alussa, mutta Haikolan kylän isäntä Miihkali Stepanov on jo keksinyt muutaman uuden hankeidean Kalevalan piirin hyväksi.

— Kalevalan piirissä oli 11 runokylää, jotka katosivat 1900-luvulla. Haluamme asentaa entisten kylien alueille infotauluja, jotka kertovat näiden runokylien historista, Stepanov sanoo.

Stepanov lähetti projektin Venäjän presidentin rahaston hankekilpailuun.

— Hankkeemme osallistui presidentin rahaston muutamaan hankekilpailuun, mutta ei päässyt voittajien joukkoon. Korjasin hankkeen kilpailuvaatimuksien mukaan ja lähetin sen jatkuvaan hankekilpailuun. Odotan tuloksia, Stepanov kertoo.

Karjalan päämiehen hankekilpailu: 65 hanketta voitti apurahaa

Haikolan historiasta kertova reitti uudistetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella. Hanke voitti tänä vuonna rahaston hankekilpailun. Ortjo Stepanovin säätiö saa hankkeen toteuttamiseen lähes kaksi miljoonaa ruplaa.

Tänä vuonna ei-kaupallisten aloitteiden toteuttamiseen on myönnetty yhteensä 100 miljoonaa ruplaa.

— Viime vuonna hankkeiden toteuttamiseen myönnettiin 80 miljoonaa ruplaa. Tänä vuonna rahaston budjetti on kasvanut. Avustusten yhteissumma on 100 miljoonaa ruplaa, joista 50 miljoonaa ruplaa myönnettiin tasavallan budjetista ja loput Venäjän presidentin rahastosta, Karjalan päämiehen rahaston toimitusjohtaja Jekaterina Isakova kertoi Oma Medialle.

Vuoden 2022 hankekilpailuun saatiin kaikkiaan 142 hakemusta.

Hankkeet koskevat muun muassa kulttuurin, urheilun, sosiaalialan kehitystä, terveellisten elämäntapojen edistämistä ja lasten ja nuorten julkisten yhdistysten tukemista.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt
Afriekkalazen puutundu karjalazeh kyläh on ani harvu šeikku. Douhturi Ogbue Gabriel Džideofor ruadau Vieljärvel tostu kuudu. Kui elähteleh lämmän muan ristikanzu pohjazes kyläs?
Kipinä
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria
Karjalankielisiä nukkenäytelmiä harjoitellaan harrastajateatterissa huhtikuusta alkaen.
Oma Mua
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla.
Oma Mua
Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Karjalan Sanomat
Torvi-CAMP kutsuu mukaan
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Karjalan Sanomat
Puškin-kortti: Ohjelman suosiota on syytä lisätä
Yli 10 000 Puškin-korttia jäi käyttämättä Karjalassa. Kulttuurityöntekijät aktivoituivat ja lähtivät kouluihin kertomaan kortin mahdollisuuksista.
Oma Mua
KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista.
Oma Mua
Talo muuttu musejokši
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kauppua, kumpani on rekonstruoitu vuotena 2015.
Karjalan Sanomat
Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin ja voitti Petroskoin tulevaisuus -konferenssin ATK-sarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль