Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala—Suomi-ystävyysseura on päättänyt lopettaa toimintansa. Päätös tehtiin jäsenten vuosikokouksessa Petroskoissa huhtikuun lopussa. Yhdistyksen lakkauttaminen kestää vähintään kaksi kuukautta.
— Vuosikokouksessa nostin esille kysymyksen seuran lopettamisesta ja kerroin muutaman syyn tähän päätökseen, sanoo Karjala—Suomi-ystävyysseuran puheenjohtaja Jelena Barbašina.
Hänen mukaansa pääsyy on se, että nykyoloissa seura ei voi kehittää hanketoimintaansa.
— Seuran peruskirjan mukaan seuran päätarkoitukset ovat vahvistaa ystävyyttä ja luottamusta Karjalan ja Suomen kansojen välillä, kehittää kulttuurisia, tieteellisiä, urheilullisia yhteyksiä ja liikekontakteja kahden maan välillä kansalaisjärjestöjen tuella, Barbašina esittää.
Toinen syy hänen mukaansa on se, että jäsenmäärä vähenee joka vuosi. Tämän vuoden alussa jäseniä oli yhteensä 40.
— Pieni määrä jäseniä osallistui seuran tilaisuuksiin ja vuosikokouksiin sekä seurasi seuran toimintaa, puheenjohtaja paljastaa.
Hänen mukaansa jäsenmaksut olivat pienet eivätkä korvanneet järjestön tarpeellisia menoja.
Huolimatta siitä, että viime vuonna ystävyysseura ei harjoitellut toimintaa, seuran täytyy tehdä vuosija neljännesvuosiraportit Venäjän ei-kaupallisia järjestöjä koskevan lain mukaan.
— Tässä tilanteessa seuralla ei ole mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa rekisteröitynä järjestönä, Barbašina arvioi.
— Kokouksessa läsnä olleet seuran jäsenet suostuivat siihen, että seura täytyy lakkauttaa, hän painottaa.
Ystävyysseuran lopettaminen jatkuu muutaman kuukauden ajan. Tämän viikon alussa puheenjohtaja kävi notaarin luona täyttämässä ilmoituksen järjestön lakkauttamisesta. Sitten hänen täytyy jättää tarvittavat asiapaperit Venäjän oikeusministeriöön ja verovirastoon.
Huhtikuussa Karjala—Suomi-ystävyysseura täytti 15 vuotta toimintansa elvyttämisestä. Barbašina oli seuran puheenjohtajana vuosina 2014—2024.
Viime vuosina Karjala—Suomiystävyysseuran kokoonpanossa olivat myös osastoina Kontupohja-Jämsänkoski-ystävyysseura ja Kostamuksen Suomen ystävät -seura.
Kontupohjan seuran yhteistyökumppanina oli useita vuosia Suomi—Venäjä-seuran Jämsänkosken osasto. Kostamuksen seuralla oli yhteistyökumppaneita Suomussalmella, Sotkamossa, Kajaanissa, Raahella, Haapavedellä, Oulussa ja muualla Suomessa.
Karjala—Suomi-ystävyysseuran hallintoon kuuluva Olga Šitova Kontupohjasta ei pystynyt osallistumaan vuosikokoukseen työnsä takia.
— On ikävää, että seura päätettiin lakkauttaa. Mielestäni seuran toiminta oli aktiivinen, se järjesti erilaisia tilaisuuksia Karjalassa, Šitova sanoo.
Šitova on ollut myös seuran Kontupohjan osaston puheenjohtaja. Hän korostaa, että osasto ei aio lopettaa toimintaansa huolimatta siitä, että Karjala—Suomiystävyysseura ei enää toimi. Osaston toiminta on jäänyt toistaiseksi tauolle.
— Odotamme, että maidemme väliset suhteet parantuvat joskus ja alamme elvyttää kontakteja suomalaisten kumppaniemme kanssa, osaston puheenjohtaja uskoo.
Hänen mukaansa Kontupohjan ja Jämsänkosken seurat ovat pitäneet yhteyksiä toisiinsa 37 vuotta. Näiden vuosien aikana osastojen välinen yhteistyö kehittyi joskus vilkkaasti ja joskus hitaasti.
— Yhteistyö keskeytyi ensin pandemian ja sitten poliittisen tilanteen vuoksi. Kuitenkin ystävälliset kontaktit ihmisten välillä ovat jääneet, Šitova väittää.
Hän muistelee, että Kontupohjassa pidettiin suomalaisten kanssa kaikkiaan kahdeksan kyykkäkilpailua. Keväisin suomalaiset kävivät osallistumassa kansainväliselle Kontupohjan aamukoitot -festivaalille.
Syksyisin Kontupohjan osaston jäsenet tekivät vastavierailunsa Jämsänkoskelle.
Tatjana Ivanitskaja:”Uskon ihmisten viisauteen”
Myöskään Karjala—Suomi-ystävyysseuran Kostamuksen osasto ei lopeta toimintaansa. Sen totesi haastattelussa osaston puheenjohtaja Tatjana Ivanitskaja.
— Kostamuksen osasto ei ole lopettanut eikä aio lopettaa toimintaansa. Se toimii yksipuolisesti Kostamuksen kaupungissa. Lähisuunnitelmissa on tutustuttaa kaupungin koululaisia suomalaiseen heittopeliin mölkkyyn, joka muistuttaa karjalaista kyykkä-peliä, Ivanitskaja mainitsee.
Vuonna 2017 Kostamuksen Suomen ystävät -seura juhli 40 vuotta toimintansa aloittamisesta. Ivanitskaja liittyi seuran jäseneksi vuonna 1991. Vuodesta 2000 hän on ollut Kostamuksen seuran puheenjohtaja.
— Tunnen surua ja pahoittelen sitä, että suomalaiset ovat luopuneet ystävyydestä ja hyvistä naapuruussuhteista venäläisten kanssa. Puheenjohtajana käytin paljon voimiani, vapaa-aikaani ja elämääni ystävällisten suhteiden kehittämiseen maidemme välillä, Ivanitskaja kertoo.
Haastattelussa hän kertoi useita esimerkkejä siitä, mitä yhteistyötä ja yhteisiä hankkeita Suomen ystävät -seura teki Suomi—Venäjä-seuran Pohjois-Suomen osastojen kanssa, kuinka lämpimästi yhteistyökumppanit otettiin vastaan Kostamuksessa ja Suomessa. Puheenjohtajana hän on tehnyt paljon valistustyötä kertomalla paikallisille koululaisille suomalaisesta kulttuurista.
Esimerkiksi viime vuosina hän piti muutaman tilaisuuden suomalaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen elämästä ja taiteesta. Hän tutustutti kaupunkilaisia runoilija Eino Leinon teoksiin ja Tove Janssonin luomaan muumimaailmaan.
— Uskon ihmisten viisauteen ja siihen, että hyvät suhteet maiden välillä palautuvat uudelleen. Siksi ystävyysseuran Kostamuksen osasto jää auki, puheenjohtaja korostaa.
