Arktisen alueen kehitys fokuksessa

Arktisen alueen kehitys fokuksessa

Margarita Pehkonen
27.05.2024
Petroskoissa pidetyssä foorumissa käsiteltiin poliittista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta Venäjän Arktiksella.
Venäjän arktiseen alueeseen kuuluu kuusi Karjalan piiriä, mikä on 38 prosenttia tasavallan alueesta. Kuva: Arktis on yhteinen kotimme -foorumin VKontakte-sivu
Venäjän arktiseen alueeseen kuuluu kuusi Karjalan piiriä, mikä on 38 prosenttia tasavallan alueesta. Kuva: Arktis on yhteinen kotimme -foorumin VKontakte-sivu

— Nykytilanteessa Arktiksella on tärkeä rooli maailman näyttämöllä. Arktiksen merkitys Venäjän taloudessa sekä kansainvälisissä taloussuhteissa on kasvussa. Venäjä on maailman suurin maa, jossa on arktisia alueita. Venäjä kiinnittää huomiota niiden kehitykseen, Venäjän ulkoministeriön edustaja Vladimir Mazalov siteerasi Petroskoissa Arktisen kehitysneuvoston jäsenen Nikolai Kortšunovin kirjelmää.

— Karjalalla on potentiaalia Arktiksella, koska sillä on laajat metsä- ja vesivaarat. Lisäksi alueelta löytyy paljon kaivannaisia, Mazalov lisäsi.

Arktisten alueiden kehitystä käsiteltiin Petroskoissa viime viikolla pidetyssä Arktis on yhteinen kotimme -foorumissa.

Karjalalla on potentiaalia Arktiksella, koska sillä on laajat metsä- ja vesivaarat. Lisäksi alueelta löytyy paljon kaivannaisia.
Vladimir Mazalov, Venäjän ulkoministeriön edustaja

Karjalan päämiehen Artur Parfentšikovin mukaan Arktiksen kehitys on tärkeä Karjalalle.

— Venäjän arktiseen alueeseen kuuluu kuusi Karjalan piiriä, mikä on 38 prosenttia tasavallan alueesta. Arktisella alueella asuu noin 100 000 tasavallan asukasta, Parfentšikov sanoi tapahtuman avajaisissa.

Karjalassa yritetään estää väestön muuttoa pois arktisilta alueilta. Sitä varten tasavallassa toteutetaan erilaisia tukiohjelmia.

— Vuodesta 2020 aktisten alueiden kehityksessä on tapahtunut todellinen läpimurto erilaisten tukiohjelmien ansiosta. Aiemmin samat tukiohjelmat otettiin käyttöön Kaukoidässä, Karjalan varatalousministeri Aleksandr Lomako kommentoi Karjalan päämiehen lehdistöpalvelulle.

Esimerkiksi Karjalassa jatketaan Arktinen hehtaari -ohjelman toteuttamista. Ohjelma on toiminut Karjalassa vuodesta 2021.

— Tähän mennessä on hyväksytty 1 741 hakemusta, Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu raportoi tiedotteessaan.

Tontit myönnetään muun muassa omakotitalon rakentamiseen, maatalouskäyttöön ja erilaisten matkailu- tai muiden bisneshankkeiden toteuttamiseen.

Nykytilanteessa Arktiksella on tärkeä rooli maailman näyttämöllä. Arktiksen merkitys Venäjän taloudessa sekä kansainvälisissä taloussuhteissa on kasvussa.
Vladimir Mazalov, Venäjän ulkoministeriön edustaja

Foorumi kesti kolme päivää. Tapahtuman fokuksessa oli myös turvallisuusasiat. Asiantuntijat analysoivat, miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on vaikuttanut turvallisuuteen Venäjän arktisilla alueilla.

— Wikipediasta lukee, että Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon Venäjän aloittaman erikoisoperaation vuoksi. Tämä ei ole totta. Nato-jäsenyys on aikaa vaativa prosessi, Moskovan MGIMO-yliopiston professori Dmitri Danilov huomauttaa.

Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023. Ruotsi liittyi siihen tämän vuoden maaliskuussa. Asiantuntijoiden mukaan näiden maiden Nato-jäsenyys on vaikuttanut turvallisuustilanteeseen Pohjois-Euroopassa ja Baltian alueella.

— Nyt Natoon kuuluvat kaikki Pohjois-Euroopan ja Baltian maat. Naton laajentamisesta on tullut vakava haaste maamme turvallisuuden näkökulmasta. Uusien Nato-maiden militarisointi on alkanut, Venäjän ulkoministeriön edustaja Aleksei Budarev kommentoi.

Vastaavana toimenpiteenä on turvallisuuden vahvistaminen Venäjällä.

— Perustetaan Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit. Rajavyöhykkeelle rakennetaan tutka-asemia. Pohjoisalueille perustetaan sotatoimiyhtymiä ja asennetaan ilmatorjuntajärjestelmiä, Budarev kertoo.

— Nämä toimenpiteet ovat puolustuskeinoja, Budarev korostaa.

Wikipediasta lukee, että Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon Venäjän aloittaman erikoisoperaation vuoksi. Tämä ei ole totta. Nato-jäsenyys on aikaa vaativa prosessi.
Dmitri Danilov, Moskovan MGIMO-yliopiston professori

Arktisia maita on kahdeksan: Venäjä, Suomi, Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Tanska ja Yhdysvallat. Asiantuntijat korostavat, että poliittisesta tilanteesta riippumatta Venäjä pitää Arktista rauhallisena alueena ja valtio on valmis tekemään yhteistyötä arktisilla alueilla eri maiden kanssa.

— Talous-, kauppa- ja liikennealoilla Venäjä tekee nyt yhteistyötä Kiinan ja Intian kanssa, Pietarin valtionyliopiston professori Aleksandr Sergunin kertoo.

Professorin mielestä yhteistyö Aasian valtioiden kanssa ei ole vielä niin laaja kuin sitä toivottaisiin.

— Esimerkiksi voimme modernisoida yhdessä arktisilla alueilla sijaitsevia satamia, Sergunin ehdottaa.

Uusi satama aiotaan rakentaa Belomorskiin. Tämä projekti kuuluu Kemin ja Belomorskin piirien kehityssuunnitelmaan. Molemmat piirit kuuluvat arktisen alueen tukiasutuskeskusten luetteloon.

— Satama mahdollistaa tavarankuljetukset Kiinaan, Kaakkois-Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Lasti kuljetetaan Vienanmeren—Itämeren kanavan kautta, Karjalan päämies Artur Parfentšikov kommentoi lehdistöpalvelunsa tiedotteessa.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Venäjä ja Suomi: sata vuotta diplomaattisuhteita
Lähes 40 vuotta elämästään Valeri Šljamin on ollut sidoksissa Venäjän ja Suomen väliseen taloudelliseen yhteistyöhön. Hän on kertonut taloudellisen diplomatian merkityksestä Venäjän ja Suomen välisten diplomaattisuhteiden kokonaisjärjestelmässä.
Karjalan Sanomat
Rajayhteistyötä uuden strategian puitteissa
Noin 400 rajan ylittävää hanketta on toteutettu Karjalassa ja Suomen itäisillä raja-alueilla 20 vuoden aikana. Nyt kaavaillaan uutta raja-alueyhteistyöohjelmaa vuosille 2021—2027.
Karjalan Sanomat
Venäjä ja Suomi: sata vuotta diplomatiaa
Tänään, 31. joulukuuta 2020 tulee kuluneeksi 100 vuotta Venäjän ja Suomen diplomaattisuhteiden solmimisesta. Miten naapurimaiden suhteet ovat kehittyneet?
Karjalan Sanomat
Schengenin kysyntä ponnahti ylös
Suomi on alkanut myöntää viiden vuoden viisumeja matkailijoille. Uudistus on aiheuttanut tavatonta kysynnän nousua.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana