Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla

Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla

Marina Tolstyh
15.10.2021
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Kostamuksen 1. koulun ja Oulun Madetojan musiikkilukion oppilaat virtuaalisella oppitunnilla tämän vuoden keväällä. Kuva: Ljudmila Petrasovan arkisto
Kostamuksen 1. koulun ja Oulun Madetojan musiikkilukion oppilaat virtuaalisella oppitunnilla tämän vuoden keväällä. Kuva: Ljudmila Petrasovan arkisto

Kostamuslaiset koululaiset ja heidän suomalaiset ikätoverinsa tapaavat toisensa virtuaalisilla oppitunneilla. Verkkotunnit pidetään Karjalan suomen kielen ja kulttuurin viikon aikana lokakuun lopussa.

— Koulun suomen kielen oppilaat ja opettajat kaipaavat kovasti kielikylpyjä, jotka suomalaiset ystävät järjestivät koulussamme hyvin usein ennen pandemiaa, havaitsee Kostamuksen 1. koulun suomen kielen opettaja Ljudmila Petrasova.

Opettajan mukaan yhteisistä verkkotunneista on jo sovittu Kainuun opiston sekä Kuhmon Tuupalan, Sotkamon Tenetin ja Kärsämäen Frosteruksen koulujen kanssa. Kostamuksen koulusta virtuaalisilla oppitunneilla on mukana 6.—11. luokan oppilaita.

— Oppitunnilla Kostamuksen ja Kainuun opiston oppilaat työskentelevät yhdessä suomen kielellä. Yhteiseen oppituntiin sisällytämme pelillisyyttä, mikä yleensä aktivoi opiskelijoita hyvin mukaan, Kainuun opiston apulaisrehtori Annamari Komulainen sanoo.

Komulaisen mukaan oppitunnilla on mukana maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotka opiskelevat aikuisten perusopetuksen linjalla suomen kielellä. Heidän äidinkielensä ei ole venäjä eikä suomi.

Oppitunnilla Kostamuksen ja Kainuun opiston oppilaat työskentelevät yhdessä suomen kielellä.
Annamari Komulainen, Kainuun opiston apulaisrehtori

Komulaisen mielestä yhteistyö oppituntien muodossa on myös hyvä tapa motivoida opiskelijoita suomen kielen opinnoissa eteenpäin.

— He saavat myös kokemusta siitä, että osaavat ja uskaltavat toimia suomen kielellä uusissakin tilanteissa, Kainuun opiston apulaisrehtori uskoo.

Esimerkiksi viime keväänä opisto järjesti suomen kielen verkkokurssit, joille osallistui oppilaita eri paikoista ja myös Kostamuksen 1. koulusta.

Kostamuksen koulu ja Sotkamon Tenetin koulu ovat suunnitelleet yhteistä virtuaalioppituntia 7. luokilla.

— Koululaiset kertovat itsestään ja tutustuvat toisiinsa, suomen kielen opettaja Anna Sorjonen kertoo.

Ennen pandemia koulujen oppilaat vierailivat vuorotellen Sotkamossa ja Kostamuksessa, järjestivät yhteiset piirustusnäyttelyt ja tutustuivat naapurimaan kulttuuriin.

— Pari vuotta sitten Sotkamon koululaiset matkustivat Kostamuksen kouluun. Silloin koulussa pidettiin käsityökurssi, joilla tehtiin keppihevosia, Sorjonen muistelee.

Tuupalan koulun venäjän, englannin ja ruotsin opettaja Krista Savolainen sanoo, että verkkotunnilla kostamuslaisille oppilaille opetetaan suomen kielen uudissanoja ja slangisanoja.

— Viime vuonna meillä oli Kostamuksen koulun kanssa virtuaalinen kielikylpy. Sinne osallistui Tuupalan koulusta 7. luokan englannin ryhmä, Savolainen sanoo.


Kostamuksen 1. koulun yläluokkalaiset ja Oulun Madetojan musiikkilukion opiskelijat käyvät virtuaalisella musiikkitunnilla Kieli, musiikki ja teatteri -yhteistyöhankkeen puitteissa.

Hanke alkoi viime vuonna ja jatkuu ensi vuoden loppuun asti. Se on vuosien 2014—2016 Kieli ja tanssi -projektin ja vuosien 2018—2019 Kieli ja teatteri -projektin jatkoa.

— Hankkeessa koululaisemme ovat tehneet Tittelintuure-näytelmän saksalaisten Grimmin veljesten sadun pohjalta. Pian he esittävät näytelmänsä koulussa, suomen kielen opettaja Petrasova kertoo.

Puolestaan Madetojan musiikkilukion oppilaat säveltävät näytelmään äänimaisemia ja musiikkia.

— Tavoitteemme on kurkistaa toistemme kulttuuriin ja oppia siitä, kuulla ja puhua sekä suomen että venäjän kieltä, tutustua samanikäisiin nuoriin rajan toisella puolella ja vaihtaa kuulumisia, Madetojan musiikkilukion opettaja Anne Ålander painottaa.

Pandemian päätettyä hänen on tarkoitus matkustaa Kostamukseen uudelleen.

 — Matkalla oppilaat työskentelevät koulun työpajoissa. Silloin nuoret pääsevät tutustumaan lisää toisiinsa. Työpajat huipentuvat yhteiseen esitykseen, Ålander suunnittelee.

Koulun suomen oppilaat ja opettajat kaipaavat kovasti kielikylpyjä.
Ljudmila Petrasova, Kostamuksen 1. koulun suomen kielen opettaja

Myös Kuhmon yhteislukion, kirjaston ja Juminkeko-säätiön henkilöstö on tukenut Karjalan suomen kielen viikkoa laatimalla kysymyksiä suomalaisesta kulttuurista.

— Kuhmon koulut ovat tehneet usean vuosikymmenen ajan yhteistyötä Kostamuksen 1. koulun kanssa. Kun minulta kysyttiin, haluammeko osallistua Suomen kielen ja kulttuurin viikkoon jollain tavalla, vastaukseni oli kyllä, Kuhmon yhteislukion rehtori Eila Vilén sanoo.

Aiheet koskevat esimerkiksi Kalevalan ja lastenkirjallisuuden hahmoja, muumeja ja tarinaperinnettä sekä Suomen kansallissymboleja ja juhlia.

— Kysymysten tekijät ovat pyrkineet valitsemaan sellaisia aiheita, joista on heidän mielestään iloa sekä hyötyä suomen kieltä opiskeleville, Vilén miettii. 

Kuhmolaisilta tietokysymyksiä

Kostamuksen 1. koulun suomalaisissa ystävyyskouluissa on mahdollista lukea myös venäjää. Esimerkiksi Sotkamon Tenetin koulun oppilaat ovat lukeneet venäjän kieltä jo monta vuotta viidenneltä luokalta ylä-asteelle saakka.

— Venäjää opiskellaan, koska raja on lähellä. Monet matkustavat Venäjälle, venäjän kielen opettaja Anna Sorjonen huomauttaa.

— Oppilaidemme kanssa olemme käyneet myös Pietarissa ja Karhumäessä. Tässä työssä täytyy kiittää Sotkamon Suomi—Venäjä-seuraa tuesta ja avusta, hän lisää.

Kuhmon Tuupalan koulussa venäjän kieltä luetaan kerhossa, ja tänä lukuvuonna 8. luokan valinnaisryhmä aloitti venäjän opinnot uudelleen.

— Venäjän ryhmä ja kerholaiset kävivät ennen perinteisesti vierailuilla Kostamuksen 1. koulussa. Joskus meille saapui Kostamuksesta oppilaita ja opettajia, Tuupalan koulun venäjän, englannin ja ruotsin opettaja Savolainen muistelee.

Vierailumatkoillaan ystävyyskoulujen oppilaat pelasivat sählyä ja tutustuivat yhdessä suomalaiseen ja venäläiseen musiikkiin. 





POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”
Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odaine-ansamblin 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?
Karjalan Sanomat
Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Kipinä
Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kodima
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana