Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha

Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha

Larisa Čirkova
03.05.2021
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Forumale kerazihe läz 250 vähäluguižiden rahvahiden aktivistad kaikiš Venäman regionoišpäi, mugažo valdmehed, tedomehed da ekspertad. Kuva: Oleg Zaporockii
Forumale kerazihe läz 250 vähäluguižiden rahvahiden aktivistad kaikiš Venäman regionoišpäi, mugažo valdmehed, tedomehed da ekspertad. Kuva: Oleg Zaporockii

Forumale kerazihe läz 250 vähäluguižiden rahvahiden aktivistad kaikiš Venäman regionoišpäi, mugažo valdmehed, tedomehed da ekspertad. Kaiken forumale tuli 40 vähälugušt rahvast. Avaiži foruman tervhensanoil Venäman Prezidentan abunik Magomedsalam Magomedov:

—Amuižiš aigoišpäi Venämal eläb enamb 200 rahvast. Kaikuččel rahvahal om ičeze kel’, veroid da tradicijoid. Kaik nene rahvahad oma meiden man kal’huz’. Mö olem ülevad niiš da tahtoim kaita niid. Sikš ezmäi kaiked Venäman valdmehišt andab abud vähäluguižile rahvahile, miše kaita heiden elotahoid, kel’t da kul’turad. Hüvä om, miše meil om mugoine sur’ Associacii. Se om kuti sildaine rahvahiden da valdmehiden keskes.

Ičeze tervhensanoid foruman adivoile sanuiba mugoižed sured pämehed, kut Vladimir Jakušev (Prezidentan abunik Uralan federaližes okrugas), Igor’ Barinov (Federaližen rahvahiden azjoiden agenstvan pämez’), Dmitrii Art’uhov (Jamalo-Neneckijan avtonomižen okrugan pämez’), Dmitrii Kobilkin (“Jedinaja Rossija”-partijan ühtnik), Natalia Komarova (Hanti-Mansiiskan avtonomižen okrugan pämez’), Ilja Šestakov (Kalatusen federaližen agenstvan pämez’), Sergei Zaicev (Venäman päprokuroran abunik) da toižed.

Sekcijoiden rad

Foruman aigan radoi nel’l’ sekcijad. Kaikuččes letihe ičeze teravid küzundoid. Pagištihe vähäluguižiden rahvahiden tradicionaližiš radoiš, openduses, kul’turas, keliš, norišton politikas da sportas. Vepsläižišpäi forumale tuliba Vepsän kulʼtursebran pämez’ Larisa Čirkova, Kaleig-posadan pämez’ Natalja Silakova da Vologdan Vepsän kul’tursebran pämez’ Ol’ga Smirnova. 

Hö starinoičiba pozitivižiš azjoiš, miččid tehtas nügüd’ Karjalas, Vologdan da Piterin agjoiš. Vepsän kelel om tozi pit’k istorii. Läz pol’ sadad vot se oli soubas. Vepsän kel’t zavottihe opeta školas, universitetas, kursil 30 vot tagaze. Nügüd’ vepsän kel’ kulub radios, televidenijas da teatras. Vepsän kelel paindas literatur, “Kodima”-lehtez, “Verez tullei”-al’manah. Vepsläižed aktivistad pästaba eloho melentartuižid projektoid: tegeba fil’moid, video-urokoid, openduzkirjoid. Kaik nene azjad abutaba paremba kaita da kehitoitta vepsän kel’t. 

Kaik nene voded Petroskoin universitet vaumičeb hüvid vepsän kelen tedajid. Universitetan pästnikad radaba školiš, päivkodiš, kul’turas, valdmehištos, radios, televidenijas, lehteses da tedoinstitutoiš.

Kaik nene voded Petroskoin universitet vaumičeb hüvid vepsän kelen tedajid. Universitetan pästnikad radaba školiš, päivkodiš, kul’turas, valdmehištos, radios, televidenijas, lehteses da tedoinstitutoiš. Foruman aigan Vepsän kul’tursebran pämez’ pakiči Venäman valdmehištod ezmäi kaiked abutada universitetoile regionoiš. Meil Karjalas oma parahimad vepsän kelen opendajad, tedomehed, kudambad andaba üläopenikoile süvid tedoid vepsän keles. Hän lendi mugažo küzundan školan pästnikoiš. Ved’ lapsed kirjutaba opendusen aigan äi olimpiadradoid da saba ezmäižid sijoid. Oliži hüvä antta mugoižile lapsile ližaballoid, konz hö tuleba putmaha opendusele universitetha. Nece oliži hüvä stimul da parahim tugi heile.

Vepsläine etnopark Kaleiges

Siš, miččid hüvid azjoid tehtas nügüd’ vepsläižiš posadoiš, starinoiči foruman aigan Kaleig-posadan pämez’ Natalja Silakova. Hän sanui, kut om tärged parembzoitta rahvahan elod küläs. Jäl’gmäižil vozil Kaleig-posad radab kinktas sidos valdmehidenke, karjeroiden pämehidenke da vepsläižiden aktivistoidenke. Nece ühthižrad abutab tehta Kaleiges äi hüvid azjoid: vändsijoid lapsile, jaugmäčun pöudoid, praznikscenoid, trenažoroid, kul’turkeskusid da äi tošt. 

”Kalarand”-etnopark Kaleig-posadas om üks’ jäl’gmäižiš projektoišpäi, kudamb pästtas eloho täl vodel. Etnopark tehtas ani Änižen randal, sijas, kus kaikuččen voden pidetas ”Kalarand”-praznik. Školan openikad da opendajad, kul’turradnikad, külän eläjad vaumičeba hüvän programman da ozutaba sen tulnuzile adivoile. 

Jo koumanden kerdan Associacijan pämeheks oli valitud Grigorii Ledkov.

Kaleig om vanh vepsläine külä, kus kaitas rahvahan veroid da tradicijoid. Školas da päivkodiš lapsed opendaba vepsän kel’t. Irdal voib kulištada paginoid ičemoi kelel. ”Kalarand”-etnopark andab külänikoile mahtod udeks kacta ičeze külähä, johtutada ičeze jurid, muštta sidä, midä anttihe heile heiden ezitatad, i ezmäi kaiked – teta ičeze kel’t. ”Kalarand”-etnoparkas om jo pandud ”Vepsän tannaz”-pert’. Se om tehtud unikaližes stil’as da om kattud drankal. Pertin rindal om tehtud aid da pištaid. 

Foruman aigan Natalja Silakova lendi völ mugoižen teravan probleman, miše vodespäi vodhe Kaleiges kazvaba kividen mäged, a kut heitta niid, niken ei teda. Hänen melen mödhe pidab kucta abuhu Karjalan institutan tedomehid da pätta ekologijan probleman ezmäi kaiked heiden abul. Natalja homaiči, miše nügüd’ kaikes mirus vajehtase il’m i nece mugažo tob pahut meiden ekologijale. 

Foruman aigan Ol’ga Smirnova starinoiči problemoiš, miččed oma vepsläižil Vologdan agjas. Hän ozuti, kut projektoiden abul Vologdan vepsläižed kaičeba vepsän kel’t, rahvahan kul’turad, miččid azjoid tegeba sen täht.

Foruman ühthevedod da planad

Lopihe forum plenarižel ištundal, miččes pagištihe, kut edemba kehitoitta Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižid rahvahid, kut parembzoitta heiden elod, midä tehta sen täht. Valdmehiden sanoiden mödhe, om tärged, miše kaik regionad oližiba aktivižembad, miše ned radaižiba mugoižiš organizacijoiš, kut Pohjoine Forum, Arktine nevondišt, Arktikan universitet, Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden Associacii.

Foruman aigan mäni necen Associacijan 9. suim, kus jo koumanden kerdan Associacijan pämeheks oli valitud Grigorii Ledkov. Vepsän kul’tursebr ozateleb Grigorii Petrovičad, toivob hänele vahvad tervhut, lopmatomad väged, miše edemba-ki rata meiden vähäluguižiden rahvahiden hüvüdeks.

Vastuz Jamalal tuli kaikile mel’he, ved’ tradicijan mödhe kaik adivod mäniba päliči ”Pol’arnijas krugas“, ajoiba „Obdorskii ostrog”-muzejaha da Gorneknäzevsk-külähä. Hö tundištoitihe Salehard-lidnan istorijanke, a völ nägištiba nencoiden, hantoiden da selʼkupoiden elotahoid, neniden rahvahiden veroid da tradicijoid. 

Vepsän kul’tursebr sanub surid spasiboid Karjalan rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvale da Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden Associacijale vepsläižen delegacijan rahatuges!



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana