Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän

Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän

Aleksandra Lesonen
12.01.2022
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa Arhippa Perttusen tai Ontrei Malisen runošuonet?
Runonlaulajien koulun ošanottajilla oli mahollisuš kehittyä ičeššä runojen kirjuttamisen taitoja. Piirros: Dmitri Dmitrijev
Runonlaulajien koulun ošanottajilla oli mahollisuš kehittyä ičeššä runojen kirjuttamisen taitoja. Piirros: Dmitri Dmitrijev

Runonlaulajien koulun ošanottajilla oli mahollisuš kehittyä ičeššä runojen kirjuttamisen taitoja. Koulun järješti Kalevala-eepossan ekspertti, Kalevala open -projektin johtaja Irina Rinkevič. Miun niise onnistu tulla koulun opaštujakši. Runonlaulajien koulušša myö kahekši kuukauvekši čukeltuma “Kalevalan” taikaseh ilmapiirih.

Mie pakasin Rinkevič Irinan kera hänen projektista. Muissutan, jotta “Runonlaulajien kouluo” toteutettih Kalevalan alkuh -projektin rajoissa, mi oli omissettu Karjalaisien runojen vuuvvella ta šai presidentin granttišiätijön kannatušta. 

– Irina, ole hyvä, kerro oman projektin tarkotukšešta.

– Runonlaulajien koulu on mahollisuš ymmärtyä runojen tyylie, piäštyän šitä ičen kautti. Joka oppitunnilla oli annettu tietoja ta järješšetty harjotukšie. Kaikkieštah meilä oli 10 oppituntie. Piäšytutkinto kouluh piettih Runonlaulajien kilpailu -stolapelin avulla. Jokahini ošanottaja heitti kuutijon ta šai oman komponenttien kokomukšen, kumpasella pitäis löytyö oma paikka runošša. Šamašša muuvvošša oli pietty ni piättötutkinto. Järještäjien idejan mukah šaman kilpailun toistamini auttau nähä, mitein ošallistujien tevokšet muututtih opaššukšen jälkeh.

– Mimmosie toivehie šiula oli projektin toteuttamisen alušša ta mitä ajattelet šuatušta kokemukšešta šen lopušša? Ollahko runot, kumpasie kirjutettih ošanottajat vain kotitevokšie, “Kalevalan” runojen tapasie? Vain onko niissä kirjallisuš- ta kulttuuriarvuo? 

– Še, mitä ošallistujien onnistu luatie, antau šuurie vaikutukšie. Toičči luvet ta tunnet, kuin šyväimelliset ollah ne tekstit. On olomašša runoja, kumpasissa juoni on kiinnoštava ta on käytetty šyvie taitovertailuja. Myö emmä kilpuale 200 vuotta takaperin kirjutettujen runojen kera ta emmä yritä olla niijen tapasina, ka myö yritämmä esittyä omie ajatukšie ta tuntehie, konša olemma šamoissa tiloissa meijän esituattojen kera – mie niin šitä ymmärrän. Miula ei ollun konkrettisie vuottamisie, oli vain halu toteuttua ajatukšie. Miušta tuntu, jotta projektista vois tulla mitänih mukavua. Onnakko, konša mie muistelen šitä ihaššušta ta kummaššušta, mitä tunsin, konša luvin kilpailun ošanottajien ruatoja, ni maltan, jotta kaikki miun tajuttomat vuottamiset toteuvuttih. 

– Šuauko Runonlaulajien koulu jatkuo? Tulouko niin šanottu toini kauši?

– En vielä tiijä, tulouko jatkuo. Onnakko on olomašša toini ideja: valmistua oppituntien kuvaukšet, lisätä niih runojen hyvie esimerkkijä ta julkaissa šähköllisenä metodiikkakirjana pdf-muuvvošša, min vois šuaha joka halukaš.


nwYNViI64x0.jpg

Runonlaulajien koulun voittajie.


Kaikkieštah enšimmäiseh Runonlaulajien kilpailuh otti ošua 33 ihmistä. Opaštuo Runonlaulajien koulušša tahto 28 henkie, ka loppušuorah piäsi vain viisi ihmistä. Šelvisi, jotta kirjuttua omie ajatukšie runojen muuvvošša on melko vaikieta. 

Runonlaulajien koulu loppu 13. talvikuuta piättötutkintona. Kaikki viisi finalistie – Jelena Kolomainen Kemistä, Aleksandra Lesonen Koštamukšešta, Dmitrii Ovs’annikov Moskovašta, Nadežda Rastrigina ta Edvina Tuhkala Kalevalašta – šuatih kuppija Koulun logon kera (šen piirušti taiteilija Dmitrii Dmitrijev). Runola-kirja oli lähetetty Moskovah kilpailun voittajalla Dmitrii Ovs’annikovilla. 

Šanakši, kilpailun voittaja, kirjailija Dmitrii Ovs’annikov on Oskolki Sampo (Šammon palasie) -kirjan luatija. Dmitrii niise kerto miula omie ajatukšie Runonlaulajien koulušta: 

– Miula oli šuurena ilona, jotta karjalaiset runot kiinnoššetah niin äijän ihmisie. Tämän jälkeh, miun mieleštä, ei pie kiistyä šiitä, jotta eläykö perinneh, vain ei. Mie olen varma – perinneh ei ole kavotettu, še voipi elyä ta kehittyö. Olis mukava uuvveštah myöštyö runojen šepittämiseh eri teemojen mukah, ottamatta huomijoh “Kalevalan” tapahtumie ta šankarija, ka šäilyttämällä runojen perintehellistä tapua ta käyttyän runonlaulannan taitokeinoja. 

Onnittelemma Runonlaulajien koulun kaikkie finalistija! Passipo Rinkevič Irinalla, jotta hiän anto meilä mahollisuon avata omie mahollisukšie, näyttyä omua šieluo esituattojen kielellä runojen muuvvošša. Toivon, jotta konšanih meijän onnistuu kekšie runoja ni karjalan kielellä! 


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana