Navedin tehta midä-ni Venäman rahvahiden hüvüdeks

Navedin tehta midä-ni Venäman rahvahiden hüvüdeks

Galina Baburova
13.10.2023
“Penikaine princ” om üks’ kaikid popul’arižembiš kändmižen täht kirjoišpäi mirus. Se om kätud enamb mi 300 kel’he. Nügüd’ nece kirj noren kändajan Maksim Kuznecovan taguiči om kätud vepsän-ki kel’he.
Nor’ kel’tedomez’ Maksim Kuznecov kirjanke. 6+. Kuva: Maksim Kuznecovan arhivaspäi
Nor’ kel’tedomez’ Maksim Kuznecov kirjanke. 6+. Kuva: Maksim Kuznecovan arhivaspäi

— Maksim, ken tarjoiči sinei käta “Penikašt princad” vepsän kel’he?

— Niken ei taričend, pätin käta “Penikaižen princan” vepsän kel’he iče.

— Kus läksi eloho nece kirj? 

— Nece kirj läksi eloho Germanian Nekkarštainah-lidnas. Sigä sij adase mugoine “Edition Tintenfaß”- nimine painišt, mitte pästab “Penikaižid princoid” da völ miččid-se toižid kirjoid lapsile erazvuiččil kelil. Jäl’gmäižil vozil se om pästnu “Penikaižen princan” marin, mansin, erz’an, mokšan, udmurtan da eskai beserm’anan kelil – necen noren kirjkelen istorij as se om vaiše toine painuz. Tetes neciš, kerdan minä pätin kirjutada heile ičesain da ičein kändmižes. Nece painišt hüviš meliš zavodi rata senke. Siš pidab spasiboita painišton pämest Val’ter Zauerad.

— Oli-ik kirj paindud miččen-se projektan abul?

— Germanialaine painišt iče ecib sponsorid ičeze projektoiden täht. “Penikaižen princan” vepsän kelel hö painoiba ičeze sebranikoiden den’goil – nened sebranikad oma “Penikaižen princan” navedij ad da kollekcionerad, päazjas Evropaspäi (no om heiden keskes üks’ ristit Venämalpäi-ki, om ristit Kanadaspäi, ristit Ühtenzoittud Štatoišpäi-ki). Heiden nimed oma kirjutadud kirjan augotišes.

— Mikš tartuid neche radho?

— Minei kaiken oma olnuded melentartuižed Venäman rahvahiden keled da om olnu tärged tehta midä-ni niiden da niil pagižij oiden rahvahiden hüvüdeks. Olen opendanu vepsän kel’t da radnu senke völ školan vanhembiš klassoišpäi: ozutesikš, 2012. vodel, opetes ühesandes klassas, kirjutelin kirjutusid vepsänkeližehe Vikipedij aha. Siš-žo aigaspäi olen ühtnenu erazvuiččihe projektoihe, miččed om sidotud Venäman rahvahiden keliden kaičendaha da kehitoitandaha.

Kerdan meletin, miččen kirjan voižin käta vepsän kel’he, miše popul’arizoitta sidä. 2017. vodel zavodin käta Nikolai Kunan “Amuižen Grekanman mifad da legendad”-kirj (da 2019. vodel kändin sen ezmäižen palan), no sid’ el’genzin, miše pidab löuta midä-se kebnembad. I kerdan johtutin Antuan de Sent-Ekzüperin “Penikaižes princas”, siš, kut lugin sidä iče völ augotižškolas, kut ozutelin kuvid sišpäi ičein mamalein. Valičin sen kändmižeks 2019. vodel, no sikš, miše siloi openzimoi üläopištos da joudjad aigad ei olend, tegin kändmižen vaiše vodel 2021.

— Oli-ik melentartušt?

— Ka, minei kaiken om me lentartušt käta miččid-ni tekstoid venän kelespäi toižihe kelihe vai toižiš kelišpäi venän kel’he. Vepsän kel’he aigemba olen jo kändnu tekstoid “Vepsän kond”-sebran “Mamoin keitänd” da “Vepsän kondun starinad”-kirjoiden täht. Teta äi kelid da opeta uzid om melentartušt. 

— Miččid kelid tedad i mitte niišpäi om kaikid armhemb?

— Vepsän kelen ližaks minä tedan suomen, udmurtan da tataran kelid. Miččes-se märas tedan čuvašan, pol’šan da anglij an-ki kelid. Mitte kel’ om kaikid armhemb minei, om jüged sanuda. Kaik-se sanun, miše runoid minä kirjutan vaiše vepsäks, eskai venäks en kirjuta.

— Om-ik läheline sinei “Penikaižen princan” tekst? Sen päheng?

— Konz zavodin käta necidä tekstad vepsän kel’he, tozi sanuda, en muštand hüvin, miš se starinoičeb, mitte om kirjan s’užet. No kätes sen, el’genzin, miše “Penikaine princ”, nacein, om lujas läheline minei. Minä-ki paksus en el’genda aigvoččid, en elä muga, kut eläba toižed minun üks’igäižed mehed, da minun-ki elos konz-se oli rusked roza.

— Midä oli jügedahk käta? Voib olda, ozutesid teged, mitte oli jüged sana vai nimi, vai virkeh, mittušt oli jüged käta.

— “Penikaižen princan” tekst om lujas üks’kerdaine. Sen-žo aigan se ei ole sur’, da siš, voib olda, om-ki sen popul’arižuden peituz.  Pidab sanuda, miše se om kaikid popul’arižemb kirj mirus kändmižen täht Biblij an jäl’ghe, “Penikaižid princoid” paindas erazvuiččiš maiš erazvuiččil kelil, siš lugus Venäman rahvahiden kelil-ki. No penid jügedusid kaik-se oli. Ozutesikš, ühtel planetoišpäi, miččile tuleb Penikaine princ, eläb ristit, kudamb navedib, konz hänele hloputadas, konz händast arvostadas, no iče nimidä ei tege. Kut nimitada mugošt ristitud vepsäks? Nügüd’, kirjan kändmižen jäl’ghe, händast voib nimitada “arvonnavedij aks”. Mugažo vepsän kel’he tuli völ üks’ uz’ sana – “valdanalaine”.

— Jose luged necidä tekstad kebnaks?

— Ka, muga meletan-ki. Se om lujas süvä tekst, no se om kirjutadud lujas üks’kerdaižil sanoil da sanundoil. (Siš pidab spasiboita sen venäkel’he kändnut Nora Galid-ki, tetabad sovetskij ad kändajad.) Nimiččid kändmižen täht jügedoid kel’vändoid, kut “Alisa čudoiden mas” vai “Garri Potter”-kirjoiš, sigä ei ole. Sikš minai ei olend surid jügedusid sen kätes.

— Ken abuti sinei necen radonke?

— Minä pakičin toimitada ičein kändmine vepsläšt kel’tedomest Nina Zaicevad, hän hökkähti tehta se. Hän-ki süveni neche radho, tegi äi kohendusid, miše tekst tuliži völ parembaks da sel’ktembaks. No necil meiden rad tekstanke ei lopnus: minä lugin tarkašti Nina Zaicevan nevondoid da kacuin kohenzdusid, i sid’ mö hänenke diskutiruim Internetan kal’t erasiš tekstan sij oiš da sanoiden formiš, miše kaik olnuži oikti.

— Kut pit’kha kändid?

— Läz kud. Zavodin da lopin necen azjan 2021. voden sügüz’kus.

— Mitte om kirjan tiraž?

— Kirjan tiraž om 300 ekzempl’arad, niišpäi 20 minä sain počtal. Tahtoižin jagadas niil da ičein “Elo”-runokogomusil Piterin, Pod po rožjen da vepsläižiden küliden kirjištoidenke.

— Linneb-ik ekzempl’ar meiden toimišton täht?

— Ka, lahjoičen “Periodikale” ühten ekzempl’aran. Petroskoiš  om äjak-se sij oid, kus necile kirjale pidab olda, da völ tahtoižin antta ekzempl’arad Änižröunan küliden školiden kirjištoihe.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana