Modkuviden peitjüvä

Modkuviden peitjüvä

Larisa Smolina
05.12.2023
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Ozutelusel voib nägištada eri-igäižiden vepsläižiden fotoid. 0+. Kuva: Ilja Timin
Ozutelusel voib nägištada eri-igäižiden vepsläižiden fotoid. 0+. Kuva: Ilja Timin

Šoutjärven vepsän etnografižes muzejas necen voden lophusai radab tetaban fototegijan Ilja Timinan foto-ozuteluz, miččen nimi om “Vepsläižed modod”. Kacmaha sidä tuleskeleba ei vaiše šoutjärvelaižed, no mugažo adivod susedkülišpäi da Petroskoi-lidnaspäi.

Foto-ozutelusel om todud ezile 27 kuvad, nelläs niišpäi oma Änižröunan vepsläižed küläd — Sür’g, Šoutjärv’, Toižeg, Kaskez. Fotod om tehtud dronal ani taivhalpäi. No päfotoradod ozutaba vepsläižid, kudambad eläba erazvuiččiš vepsläižiš küliš, hö oma eri-igäižed ristitud da erazvuiččiden radoiden tegijad.

Fotokuviš voib nägištada vepsläižiden školiden openikoid, norid vepsän kelen opendajid, keskigäižid ristituid, mugažo ukoid da akoid, kudambiden sil’miš om kogonaine elo, melevuz’ da tarkuz’.

Kaikid nenid ristituid ühtenzoitab vaiše üks’ azj — armastuz vepsän maha. Hö kaik oma vepsläižed, vähäluguižen pohjoižrahvahan kul’turan da kelen kaičijad.

— Tehta ristituiden modkuvad om kaikid jügedamb azj. Neciš rados ei voi olda vaiše üks’ mez’. Konz sinä teged ristitun modkuvad, nece om sur’ process, miččehe ühtneb kaks’ mest, fototegii Ilja Timin sanub.

Ku sinä löudad ühthižid temoid da pagižed ristitunke, ku sinä tedištad hänen elon polhe, löudad ühthižid tutabid, ühthižid armhid azjoid, ristit avaidase sinei i siloi ei ole tärged, äjak hänele om vot.
Ilja Timin, fototegii

— Konz sinä zavodid rata, sinei om jüged eskai kuvitelda päs, mitte linneb necen ristitun fotokuva. No ku sinä löudad ühthižid temoid da pagižed ristitunke, ku sinä tedištad hänen elon polhe, löudad ühthižid tutabid, ühthižid armhid azjoid, ristit avaidase sinei i siloi ei ole tärged, äjak hänele om vot.

Erašti oleskeleb muga, miše iče elo abutab sinei avaita ristitun da kacta hänehe ani toižil sil’mil. Siloi sinä void kuvitelda ičeiž päs, miččen nece ristit voiži olda modkuvas. Sinä näged händast ei vaiše irdpolelpäi, no sinä el’gendad, mitte taba om necil ristitul.

Hän nikonz ei unohta Mihail Pidžakovad Šokš-posadaspäi.

— Ezmäks mö tulim hänen pertihe da tegim snimkoid hänenke päčinno, a konz läksim veriile, minä nägištin übuses finkad-regut. Minä siloi en voind eskai meletada, miše necil regudel voib ajada rauh mez’. Minä meletin, miše nece vanh regut igän seižuba übuses i niken ei aja niil, sanub Ilja.

— No kut-žo minä čududelimoi, konz poles časus päliči toižen sjomkan tegemižen aigan taivhalpäi dronan abul minä nägištin, kut Mihail Pidžakovan pertišpäi läksi mez’, heredašti heiti lunt regudelpäi da ajaškanzi külädme.

Nece sportsmen oli Mihail Aleksandrovič Pidžakov, kudambale om 92 vot i kudamb kaikuččel homendesel ajeleb rižamaha ičeze tütärt külän toižehe agjaha.

— Nece azj tartui minun muštho da lujas abuti avaita minei Mihail Aleksandrovičad. Minä el’genzin, miččed vahvad, vägekahad oma meiden pohjoižmehed!

Ilja Timin om vepsläine. Hänen jured maman polespäi oma kahtes vepsläižes agjaspäi – Änižröunaspäi da Vologdan agjaspäi. Ilja iče paksus ajeleb kodimale, saskeleb hengenlibutandad ičeze uziden fotoradoiden täht.

Ilja Timin om tetab fototegii kut Karjalan mal, muga sen irdpolel-ki. Hän navedib tehta sjomkoid londusel, radab erazvuiččiš pohjoižmaiš. Hän om mugoižiden suriden fotokonkursoiden vägestai, kut “Zolotaja Čerepaha”, “Wikipedia Rossia”, “Wikipedia Mir”, “Russkoje Geografičeskoje Obščestvo”, “National Geographic”. Hänen fotokuvid voib nägištada erazvuiččiš muzejoiš, turistoiden keskusiš, tedokirjoiš, Venäman lehtesiš.

Ilja Timin om vepsläine. Hänen jured maman polespäi oma kahtes vepsläižes agjaspäi — Änižröunaspäi da Vologdan agjaspäi. Hänen baboi Valentina F’odorovna Petuhova om sündunu Kaskezaha, a hänen dedoi Anatolii Vasiljevič Petuhov om Šimjärv’-küläspäi.

Ilja iče paksus ajeleb kodimale, saskeleb hengenlibutandad ičeze uziden fotoradoiden täht.

— Vepsläižes londuses om magine vägi, hän sanub.

”Vepsläižed modod” -foto-ozuteluz nece om suren radon satuz. Ved’ kogonaižen voden Ilja Timin ajeli vepsläžid külidme da vedi fototegemižen mastar’-klassoid školan openikoile, starinoiči norištole ekspozicijan, lämoin, kuvahaižen, fotokameran da dronan polhe, andoi nevondoid da ozuteli kaiken fotoiš, valiči lapsiden keskes parahimid fototegijoid da pani heile korktoid arvznamoid.

Kaikuččele školale Ilja lahjoiči ičeze čomid fotokuvid, miččed nügüd’ čomenzoitaba školan seinid da, voib olda, libutaba openikoile henged tehmaha ičeze fotoid.

”Vepsläižed modod”- foto-ozuteluz om tehtud Vepsän kul’tursebran abul "Kel’ — minun Kodima"-projektan aigan Karjalan man pämehen grantoiden fondan rahatugel.

Ozuteluz radaškandeb Šoutjärven muzejas uden voden augotišehesai, a sid’ ajab Änižröunan vepsläižid külidme.

Ilja Timinan ueded vägestused

Ei amu Ilja Timin udes sai pauksijan rahvahidenkeskeižes fotokonkursas, miččen nimi om “Kuldaine čerepah”. Kaiked siš om 39 vägestajad 13 sädandrubrikas. Ilja Timinan viž fotod putui konkursan ”100 parahint londusen fotokuvad” -lugetišhe. Üks’ neniš fotoišpäi sai koumanden sijan “Londusen taideh da irdnägo”-sädandrubrikas.

— Vodel 2017 jo ühtnin neche konkursaha, siloi minun foto, mitte oli tehtud Arhangel’skan agjas, sai ezmäižen sijan. No minai oli uništuz, miše oliži arvostadud meiden čoman Karjalan londuzkuva. Täl vodel se ozastui, sanub Ilja.

Foton nimi om “NLO — tundmatoi jäine objekt”. Se oli tehtud Oloncan rajonas Olonka-jogen päl.

Ilja ajoi Moskvaha necen projektan festivalin avaidusele, kus sai ičeze pauklahjan.

Festivalin aigan om avaitud konkursan parahimiden fotoiden ozuteluz da mäneba mastar’-klassad. Ozutelusel om ezitadud londusen, linduiden, živatoiden da kazvmusiden kuvid da erašti sihe om ližatud hajumujatesid.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana