Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?

Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?

Irina Sotnikova
24.06.2022
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Ozutelusel Maksim Maksimov starinoiči ičeze verokeramikan keradamišton polhe, kuspäi oma nened unikaližed kalud i mitte rol’ oli niil elos. Kuva: Irina Sotnikova
Ozutelusel Maksim Maksimov starinoiči ičeze verokeramikan keradamišton polhe, kuspäi oma nened unikaližed kalud i mitte rol’ oli niil elos. Kuva: Irina Sotnikova

”Maidjoged, kisel’randad” – mugoine sarnaline nimi om udel ozutelusel, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt Venäman Pohjoižen verokalud savespäi, i mugoine nimi om anttud ei muite. Manradajan elo kaiken oli sidotud veroidenke, manradoidenke, živatoidenke, kalatesenke i mugoižiden ristitun elon etapoidenke, kut lapsen sündund, kozičend, sai, mahapanend…

Ozuteluz radab Petroskoiš Kiži-muzejas. Sil om ezitadud kut ozuteluzkalud Kiži-muzejan arhivaspäi, muga-ki 40 verokalud keradajan Maksim Maksimovan personaližes keradamištospäi.    

Maksim Maksimov om tetab vepsläine keradai, pirdai, kodi-istorijan tundii, ekspert vanhveroižen uskondan da vepsän kul’turan küzundoiš. Nügüd’ hän eläb Piteriš, no hänen vepsläižed jured oma Kalagespäi. Tämbei sigä seižub heiden kanzan sur’ pert’, kuna hö Aleksei-vellenke erašti ajeleba. Jo äi vot Maksim radab ühtes Kiži-muzejanke. Hän jo hätken keradab erazvuiččid vanhoid kaluid, no ezmäi kaiked vanhveroižen uskondan kirjoid.

Venäman Pohjoižen verokaluid Maksim Maksimov kerazi enamba 10 vot.

Täl kerdal Maksim toi Petroskoihe verokeramikan. Kut sanub iče Maksim, neniš verokaluiš kaičese äi tedoid, niil om erine znamoičend. Äjiš ozuteluzkaluiš om peittud muštatesid, päivmärid, erazvuiččid virkehid, miččid tegiba mastarid.

Sikš ku elonkeramik muga pit’kha ei kaite, ozutelusel päazjas om ozutadud XIX- voz’sadan toižen polen verokalud. Muzejan kävujad voiba nägištada astjoid kislin täht, formid kuličiden täht, erazvuiččid blödoid, veroastjoid, miččid kävutadihe sajan vai mahapanendan aigan, i toižid ozuteluzkaluid.

–       Täs om ezitadud harvinaižid verokaluid, miččed om löutud ekspedicijoiden aigan da todud külišpäi. Kalud oma Änižröunaspäi, Zaonežjespäi, Vologdan da Arhangel’skan agjoišpäi. Erased oma unikaližed, niid jo ei voi löuta nikus, erasid minä ostin kidamöndal, – starinoičeb Maksim Maksimov.

Kiži-muzejan fondoiš kaičese äi vepsläižid-ki saviastjoid, miččid Maksim toi Kalagespäi, no ned päazjas oma elonkalud, miččid paksus voib vastata elos. A Venäman Pohjoižen verokaluid Maksim kerazi enamba 10 vot, muga sündui čoma idei tehta ozuteluz.

Se radaškandeb necen voden lophusai adresadme Kirovan avoird, 10 ezmärgespäi pätničahasai. 


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana