Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?

Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?

Irina Sotnikova
24.06.2022
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Ozutelusel Maksim Maksimov starinoiči ičeze verokeramikan keradamišton polhe, kuspäi oma nened unikaližed kalud i mitte rol’ oli niil elos. Kuva: Irina Sotnikova
Ozutelusel Maksim Maksimov starinoiči ičeze verokeramikan keradamišton polhe, kuspäi oma nened unikaližed kalud i mitte rol’ oli niil elos. Kuva: Irina Sotnikova

”Maidjoged, kisel’randad” – mugoine sarnaline nimi om udel ozutelusel, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt Venäman Pohjoižen verokalud savespäi, i mugoine nimi om anttud ei muite. Manradajan elo kaiken oli sidotud veroidenke, manradoidenke, živatoidenke, kalatesenke i mugoižiden ristitun elon etapoidenke, kut lapsen sündund, kozičend, sai, mahapanend…

Ozuteluz radab Petroskoiš Kiži-muzejas. Sil om ezitadud kut ozuteluzkalud Kiži-muzejan arhivaspäi, muga-ki 40 verokalud keradajan Maksim Maksimovan personaližes keradamištospäi.    

Maksim Maksimov om tetab vepsläine keradai, pirdai, kodi-istorijan tundii, ekspert vanhveroižen uskondan da vepsän kul’turan küzundoiš. Nügüd’ hän eläb Piteriš, no hänen vepsläižed jured oma Kalagespäi. Tämbei sigä seižub heiden kanzan sur’ pert’, kuna hö Aleksei-vellenke erašti ajeleba. Jo äi vot Maksim radab ühtes Kiži-muzejanke. Hän jo hätken keradab erazvuiččid vanhoid kaluid, no ezmäi kaiked vanhveroižen uskondan kirjoid.

Venäman Pohjoižen verokaluid Maksim Maksimov kerazi enamba 10 vot.

Täl kerdal Maksim toi Petroskoihe verokeramikan. Kut sanub iče Maksim, neniš verokaluiš kaičese äi tedoid, niil om erine znamoičend. Äjiš ozuteluzkaluiš om peittud muštatesid, päivmärid, erazvuiččid virkehid, miččid tegiba mastarid.

Sikš ku elonkeramik muga pit’kha ei kaite, ozutelusel päazjas om ozutadud XIX- voz’sadan toižen polen verokalud. Muzejan kävujad voiba nägištada astjoid kislin täht, formid kuličiden täht, erazvuiččid blödoid, veroastjoid, miččid kävutadihe sajan vai mahapanendan aigan, i toižid ozuteluzkaluid.

–       Täs om ezitadud harvinaižid verokaluid, miččed om löutud ekspedicijoiden aigan da todud külišpäi. Kalud oma Änižröunaspäi, Zaonežjespäi, Vologdan da Arhangel’skan agjoišpäi. Erased oma unikaližed, niid jo ei voi löuta nikus, erasid minä ostin kidamöndal, – starinoičeb Maksim Maksimov.

Kiži-muzejan fondoiš kaičese äi vepsläižid-ki saviastjoid, miččid Maksim toi Kalagespäi, no ned päazjas oma elonkalud, miččid paksus voib vastata elos. A Venäman Pohjoižen verokaluid Maksim kerazi enamba 10 vot, muga sündui čoma idei tehta ozuteluz.

Se radaškandeb necen voden lophusai adresadme Kirovan avoird, 10 ezmärgespäi pätničahasai. 


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Kodima
Modkuviden peitjüvä
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Karjalan Sanomat
Sortavala inspiraation lähteenä
Valokuvataiteilija Julia Abzaltdinova vietti viikon taiteilijaresidenssissä Sortavalassa. Hän valokuvasi vanhoja rakennuksia ja generoi kuvia tekoälyllä.
Oma Mua
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki.
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana