Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia

Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia

Margarita Pehkonen
09.11.2022
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Tänä vuonna yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa on 29 kieltä. Järjestäjien alustavien arvioiden mukaan kielikilpailu yhdistää noin 15 000 koululaista 30 Venäjän  alueelta. 12+ Kuva: Karjalan Sanomien arkisto
Tänä vuonna yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa on 29 kieltä. Järjestäjien alustavien arvioiden mukaan kielikilpailu yhdistää noin 15 000 koululaista 30 Venäjän alueelta. 12+ Kuva: Karjalan Sanomien arkisto

Huomenna 10. marraskuuta Venäjällä alkaa yleisvenäläinen vähemmistökielten kielikilpailu. 

— Kielikilpailun avulla haluamme kiinnittää nuorten huomiota Venäjän vähemmistökielten säilyttämiseen ja kehittämiseen. Myös kielikilpailun tarkoituksena on lisätä koululaisten kiinnostusta vähemmistökielten oppimiseen, kielikilpailua järjestävän Koillisen federaatioyliopiston edustaja Svetlana Fjodorova kertoi Karjalan Sanomille.

Tänä vuonna kielikilpailu järjestetään toista kertaa.

— Opetuksessa Venäjällä käytetään 105 kieltä. 81 kieltä luetaan kouluissa oppiaineina. Yleisvenäläinen vähemmistökielten kielikilpailu koskee näitä kieliä. Viime vuonna kielikilpailussa oli mukana kahdeksan vähemmistökieltä. Tänä vuonna kilpailussa on 29 kieltä. Toivottavasti ensi vuonna kielikilpailun kielten määrä kasvaa 42:een, Fjodorova sanoo.

Koululaiset voivat valmistautua kielikilpailuun vastaamalla kokeiluversion kysymyksiin.
Svetlana Fjodorova, kielikilpailua järjestävän Koillisen federaatioyliopiston edustaja

Myös Petroskoin valtionyliopisto on mukana kielikilpailussa. Yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettajat ovat laatineet tehtävät kilpailua varten. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa.

— Tehtävät koskevat sanastoa, kieli- ja lauseoppia sekä kirjallisuutta, itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja Svetlana Korobeinikova sanoo.

Tehtävät piti laatia selkeiden sääntöjen mukaan. Opettajille syntyi vaikeuksia.

— Venäjällä on olemassa alueita, joissa vähemmistökieliä puhutaan arkielämässä. Karjalassa tilanne on toinen: suurin osa lapsista lukee karjalaa vain koulussa. Siis meidän piti laatia kielikilpailun tehtävät niin, että koululaiset voisivat suorittaa ne, laitoksen opettaja Marija Kazakova sanoo.

Kazakova on laatinut kirjallisuustehtävät.

— Kaunokirjallisuuden lisäksi käytin Oma Mua -lehden tekstejä, Kazakova kertoo.

Tänä vuonna kielikilpailussa on vain livvinkarjalan linja. Itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettajat ovat valmiit laatimaan tehtävät kielikilpailun varsinaiskarjalan ja vepsän linjoja varten.

Kielikilpailun avulla haluamme kiinnittää nuorten huomiota Venäjän vähemmistökielten säilyttämiseen ja kehittämiseen.
Svetlana Fjodorova, kielikilpailua järjestävän Koillisen federaatioyliopiston edustaja

Kielikilpailu järjestetään kahdessa sarjassa. Toisessa sarjassa kilpailevat kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset, toisessa yläluokkalaiset. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille tarjotaan 36 tehtävää. Yläluokkalaisten pitää vastata 29 kysymykseen.

— Koululaiset voivat valmistautua kielikilpailuun vastaamalla kokeiluversion kysymyksiin. Kokeiluversiot löytyvät kielikilpailun kotisivuilta, Koillisen federaatioyliopiston edustaja Svetlana Fjodorova kertoo.

Kielikilpailu koostuu kahdesta vaiheesta.

— Etävaihe alkaa huomenna ja päättyy 10. tammikuuta 2023. Tehtävien suorittamiseen on varattu 120 minuuttia, Fjodorova sanoo.

Tässä vaiheessa vastaukset tarkistetaan automaattisesti.

Kielikilpailun toiseen vaiheeseen osallistuvat koululaiset, jotka saavat etävaiheessa eniten pisteitä.

— Toinen vaihe järjestetään lähinä helmikuussa 2023, Fjodorova kertoo.

Karjalassa yleisvenäläisen vähemmistökielten kielikilpailun pitopaikkana on Petroskoin valtionyliopisto. 

Kielikilpailuun pitää ilmoittautua etukäteen. Ilmoittautuminen päättyy 9. tammikuuta 2023.

Yliopistoon ilman pääsykokeita

Yleisvenäläisen vähemmistökielten kielikilpailun tulokset julkistetaan ensi huhtikuussa. Kilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.

— Kielikilpailun voittajilla on oikeus päästä yliopiston filologian tai pedagogiikan opintolinjoille joko ilman pääsykokeita tai saada yhdestä pääsykokeesta sata pistettä, Petroskoin valtionyliopiston vararehtori Konstantin Tarasov kertoi Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston istunnossa.

— On selvä, että yleisvenäläisen kielikilpailun livvinkarjalan linjan voittajat haluavat jatkaa karjalan kielen lukemista korkeakoulussa, he pääsevät Petroskoin yliopistoon, Tarasov sanoo.

Petroskoin yliopiston edustajat toivovat, että yleisvenäläinen vähemmistökielten kielikilpailu houkuttelee korkeakouluun yhä enemmän vähemmistökielistä ja erityisesti karjalan kielestä kiinnostuneita opiskelijoita. 




POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kipinä
Ken abutab Pakaižukole?
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana