Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue

Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue

Marina Tolstyh
13.05.2021
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Entisen suomalaisen kartanon omistajat Vera Kovalenko ja hänen poikansa Arkadi haluavat peruskorjata vanhan rakennuksen ja avata siinä karjalaisten ja suomalaisten talonpoikien museon. Kuva: Julia Krasnova
Entisen suomalaisen kartanon omistajat Vera Kovalenko ja hänen poikansa Arkadi haluavat peruskorjata vanhan rakennuksen ja avata siinä karjalaisten ja suomalaisten talonpoikien museon. Kuva: Julia Krasnova

Lahdenpohjasta kotoisin oleva Arkadi Kovalenko haluaa perustaa entiseen suomalaiseen kartanoon karjalaisten ja suomalaisten talonpoikien museon, kotiseutumatkailukeskuksen ja mystisten kivirakennelmien puiston.

Vanha puutalo on Nukarisen perheen 1900-luvulla rakentamaa talonpoikaiskartanoa. Vuodesta 1996 lähtien se on ollut Vera Kovalenkon perheen omistama kesämökki.

— Muutama vuosi sitten luin jutun Pohjois-Laatokan merkittävistä arkkitehtuurikohteista, joiden joukossa oli kesämökkimme rakennus. Idea talonpoikaismuseosta ja kartanon restauroinnista syntyi minulle noin vuosi sitten, Kovalenkon poika Arkadi sanoo.

Viime vuosina perhe on käynyt mökillään harvoin, ja rakennus on alkanut rappeutua. Perhe yritti korjata rakennusta omin voimin ja varoin, mutta peruskorjaus on osoittautunut hyvin kalliiksi.

Nyt Arkadi Kovalenko hakee rahaa kartanon remonttiin ja kehitykseen eräältä joukkorahoituskentältä. Korjaushankkeen arvo on yli 980 000 ruplaa.

Kartanon omistajat rakentavat nyt omalla rahallaan kartanon pihapiiriin pysäköintialueetta ja pientä tiedotuskeskusta.

— Osa taloa täytyy korjata pikaisesti, muuten talo ei pysy pystyssä ensi talveen asti, Kovalenko esittää.

Tulevaa museota varten on löydetty Karjalasta ja Suomesta jo noin sata vanhaa esinettä. Haluamme korjata myös tien, joka on osa ekologista polkua. Tulevaisuudessa tämä polku voi yhdistää seitsemän lähijärveä.
Arkadi Kovalenko, kartanomuseon perustaja

Kovalenkon mukaan kartano on valmis ottamaan vastaan vieraita ja turisteja jo tänä kesänä. Nyt mies sopii yksityisten oppaiden kanssa kiertueista kartanossa.

— Esimerkiksi talon sisällä näkee ison uunin sekä viime vuosilukujen vaatteiden ja kenkien kokoelman. Tulevaa museota varten on löydetty Karjalasta ja Suomesta jo noin sata vanhaa esinettä. Suomesta äitini on ostanut niitä kirpputorilta, Kovalenko kertoo.

Huolimatta siitä, että vanhassa talossa on kaksi isoa ja kaksi pientä huonetta, tänä vuonna turistit eivät voi majoittua taloon. Piha-alue on tilava, ja tarpeessa omatoimiset turistit voivat pystyttää pihalle telttojaan.

Omistajat haluavat tarjota turisteille erityisesti ulkoaktiviteetteja kuten esimerkiksi opastettuja kävelyitä kivirakennelmien puistossa ja ekologista polkua pitkin lähijärville Kiiskilammille ja Kiurulammille. Polku lähtee suomalaiselta maakellarilta vanhaa kivitietä pitkin. Metsään johtavaa kivitietä käytti aikoinaan maatilan suomalainen isäntä.

— Haluamme korjata myös tien, joka on osa ekologista polkua. Tulevaisuudessa tämä polku voi yhdistää seitsemän lähijärveä. Ensimmäisellä lammella asuu majavia, Kovalenko kuvailee.

Kivilabyrintti muistuttaa labyrinttia Solovetskin saarilla sekä seiti ja kivipyramidit ovat melkein samanlaisia kuten Mujejärven piirin Vuottovaaralla.

Kartanon piha-alueelle on jo rakennettu kivilabyrintti. Rakennelman halkisija on yli 20 metriä. Pian Arkadi Kovalenko tuo puistoon myös jättimäisen kiven, josta tulee saamelainen seitakivi.

Kivilabyrintti muistuttaa labyrinttia Solovetskin saarilla sekä seiti ja kivipyramidit ovat melkein samanlaisia kuten Mujejärven piirin tunnetulla Vuottovaaralla. Ajan myötä kokoelmaan lisätään uusia kiviesineitä.

Vaikka tällaista kivipuistoa ei kartanossa ole ennen koskaan ollut, puisto on miehen mielestä tärkeä matkailukohde kartanossa.

— Kivipuisto kertoo Karjalan muinaisesta historiasta. Karjalan alueella on olemassa paljon todellisia kivipyramideja ja -labyrintteja, mutta ne sijaitsevat kaukana tästä paikasta. Kaikki turistit eivät pääse näihin mystisiin paikkoihin, siksi kivirakennelmia voi nähdä puistossamme, Kovalenko toivoo.

Kartano sijaitsee Lahdenpohjan piirin Oppolan ja Korteelan kylien välillä lähellä maantietä, joka johtaa niin Huuhanmäen museoon kuin myös Ruskealan marmoripuistoon.



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana