Karjalan kansojen kieliä käyttöön arkielämässä
Karjalan tasavallan taidemuseon kävijät voivat hankkia tarvittaessa lippukassalta myös äänioppaita karjalan, vepsän, armenian, georgian ja azerin kielillä. Palvelu on saatavilla kesän alusta.
— Äänioppaat viidellä kielellä ovat Lingua-museo -hankkeen tärkeimmät tuotteet. Oppaat kertovat niin museosta kuin myös museon 50 merkittävästä teoksesta, hankejohtaja Natalja Kozlovskaja sanoo.
Samoilla kielillä kuvataan myös viisi videota, joissa näitä kieliä äidinkielinä osaavat paikalliset asukkaat kertovat lyhyesti taidemuseosta, pysyvän näyttelyn teoksista, museopalveluista ja matkamuistoista. Museon esitteet julkaistaan myös näillä kielillä.
Lingua-museo voitti Karjalan päämiehen rahaston tukeman hankekilpailun viime vuonna. Tammikuun ja marraskuun välisenä aikana toimiva hanke on saanut rahastoltä 1,3 miljoonaa ruplaa apurahaa.
Hankejohtaja Kozlovskaja kertoi uusista äänioppaista suomen, karjalan ja vepsän kielen opetusresursseille ja -teknologioille omistetussa paneelikeskustelussa. Tapahtuma pidettiin Periodika-kustantamon tiloissa Petroskoissa viikko sitten.
Hankkeeseen osallistuvat kielentuntijat äänittävät nyt myös viisi piirustuksen ja maalauksen työpajaa Karjalan luonnosta viidellä kielellä. Ensimmäiset karjalan- ja armeniankieliset videot sekä työpaja armenian kielellä ovat jo esillä katsojille taidemuseon kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa VKontaktessa. Muut videot ja työpajat laitetaan vapaaseen käyttöön museon sivuille kevään aikana.
— Karjalankielisessä videossa ja äänioppaassa museosta kertoo Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen asiantuntija Natalja Pellinen, ja videossa armenian kielellä esiintyy nuori tyttö Arevik Amirajan Karjalan armenialaisten kulttuuriseurasta, hankejohtaja esittää.
Vepsänkielisen äänioppaan tekemiseen osallistuu taidemuseon työntekijä Julia Produ, ja Petroskoin yliopiston vepsän kielen opettaja Maria Košeleva esittelee museota videossa.
— On tärkeä, että paikalliset asukkaat ovat mukana tässä kielellisessä hankkeessa. He kertovat museosta ja työpajoista äidinkielillään ihmisille, jotka osaavat samaa kieltä. Äidinkieli tekee siis museomme ihmisille läheiseksi ja mielenkiintoiseksi, Kozlovskaja korostaa.
Hankejohtajan mielestä videot, työpajat ja äänioppaat voivat houkutella museoon sekä Karjalassa asuvia että Karjalaan matkustavia armenialaisia, georgialaisia ja azerbaidžanilaisia.
— Nykyään Karjalassa asuu melko paljon armenialaisia, georgialaisia ja azerbaidžanilaisia, mutta heistä vain harvat käyvät taidemuseossa. Toivomme, että hankkeen avulla museo tulee heille entistä läheisemmäksi, Kozlovskaja ajattelee.
Museo tarjoaa myös äänioppaita venäjän ja englannin kielillä.
Edellisessä kansainvälisessä Museo fokuksessa -hankkeessa taidemuseo teki äänioppaita kiinan kielellä ja uusi myös jo kymmenen vuotta käytössä olleita suomenkielisiä äänioppaita.
— Suomenkieliset tekstit uusittiin ja äänitettiin uudestaan suomalaisten näyttelijäopiskelijoiden avulla, Kozlovskaja täsmentää.
Yhteensä taidemuseon kävijät voivat kuunnella äänioppiaita yhdeksällä kielellä.
Opettajat kokoontuivat paneelikeskusteluun
Karjalan tasavallan suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva keräsi viikko sitten Karjalan kansalliskielten asiantuntijoita paneelikeskusteluun.
— Puhuimme siitä, mitä uusia opetusresursseja ja -teknologioita opettajat käyttävät nyt suomen, karjalan ja vepsän kielen opetuksessa, Islmaeva sanoo.
Suomen, karjalan ja vepsän kielet ovat Karjalan tasavallan kansalliskielet. Lisäksi karjala ja vepsä on tunnustettu Karjalan alkuperäiskansojen kieliksi.
Tilaisuus on vuorossaan neljäs, jonka järjestö on pitänyt Kielten kautta ymmärrykseen -moton alla. Aikaisemmin paneelikeskusteluissa pohdittiin kielten asemaa ja niiden kehitysmahdollisuuksia tasavallassa. Viimeksi viime vuoden lopussa tilaisuudessa käsiteltiin suomen ja venäjän kielen käyttöä raja-alueiden kielinä Venäjän Karjalassa ja Suomessa vastaavasti.
— Olemme ajatelleet, että kehitämme työtä kielten parissa tähän suuntaan. Nyt muutamme suuntaa, koska on mahdotonta tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa, Islamaeva paljastaa.
Suomen kielen keskus on päättänyt tehdä entistä tiiviimpää työtä karjalaisten ja vepsäläisten kanssa.
— Tämä on erittäin tärkeä kansainvälisten alkuperäiskansojen kielten kansainvälisenä vuosikymmenenä, suomen kielen keskuksen puheenjohtaja korostaa.
Tilaisuudessa opettajat esittelivät etupäässä käytännöllistä työtään kielten parissa. Esimerkiksi suomen ja karjalan kielen opettaja Natalja Vorobei kertoi siitä, kuinka tehokkaasti voi käyttää kieltenopetuksessa sosiaalisessa mediassa suosittuja meemejä.
— Jos haluamme säilyttää kieltä nykysukupolvelle, pitää käyttää myös sukupolven käyttämiä instrumentteja. Esimerkiksi meemit ovat nykyisen kulttuurin ja ajattelun merkkejä. Myös näin voi motivoida ihmisiä opiskelemaan kieliä, Vorobei ajattelee.
