Hüvä vaumičuz – korktad satused

Hüvä vaumičuz – korktad satused

Irina Sotnikova
23.04.2021
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da suomen keliden tedoiš.  Kaiken olimpiadaha necil vodel ühtni 139 openikad 23 školaspäi.
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova

Täl kerdal regionaline kodikeliden olimpiad mäni sulakun 2. päiväl online-formatas. Sihe ühtniba openikad kahesas Karjalan rajonaspäi, a mugažo Piterin agjan Podporožjen rajonaspäi. Vepsän kelen tundijoid oli kaiken 24 mest. Nene oliba lapsed Kalagespäi, Šoutjärvespäi, Šokšuspäi, Petroskoišpäi da Vidlaspäi. Ühtnikoiden keskes oliba 4.-5. klassan da 9.-11. klassan openikad. Norembas gruppas olimpiadradon vepsän kelel kirjuti kuz’toštkümne last, vanhembas – kahesa.

Tegendad olimpiadrados oliba ani erazvuiččed i lujas melentartuižed. Kodvdihe lapsiden tedoid grammatikas, leksikan tedoid, lugend- da kirjutandmahtoid. Vanhembas gruppas olimpiadrad oli omištadud Kalevalale. Sikš lapsile pidi mugažo hüvin teta Kalevalan tekstad.

— Tuli mel’he, kut lapsed kirjutiba olimpiadtöid. Jäl’gmäižes tegendas vanhembile lapsile pidi pagištoitta Kalevalan henged. Kaik hüvin tegiba necen tegendan. Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki, sanui žurijoukun ühtnik Ol’ga Žukova.

Olimpiadan satused ozutiba, miše lapsed hüvin kirjutiba radoid. Openikoiden sanoiden mödhe tegendad tuliba heile mel’he, ned ei olnugoi jügedad. Erased lapsed sanuiba, miše kuleba vepsän paginad kodiš, hö hüvin el’gendaba paginad i nece lujas abutab heile vepsän kelen opendamižes.

Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki.
Ol’ga Žukova

Äjad lapsed saiba korktoid balloid. Norembas gruppas 4. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba eskai nel’l’ openikad: Vasilii Gotič Kalagen školaspäi, Maksim Bužin, Marionella Moreva i Taisia Meškova Šokšun školaspäi. Toižen sijan saiba Milana Čirkova Šokšun školaspäi, Matvei i Makar Kaludimovad Kalagen školaspäi. Koumandel sijal oma Al’bina Šamhalova Šokšun školaspäi, Ilja Ševčenko i Vardan Putul’an Šoutjärven školaspäi.

5. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba kaks’ velled Denis i Dmitrii Vetrovad Kalagen školaspäi, toižen sai Darja Bošakova Šoutjärven školaspäi, koumanden – Danil Fatejev Šoutjärven školaspäi, Natalja Lebedeva i Maksim Lebedev Suomalaiž-ugrilaižes školaspäi.

Vanhembas gruppas 9. klassan openikoiden  keskes ezmäižen sijan sai Darja Kirilina Kalagen školaspäi, toižen – Suomalaiž-ugrilaižen školan openik Jeva Ponomarenko, koumanden – Marija R’ahlova Šoutjärven školaspäi i Vidlan školan 7. klassan openik Diana Tkačuk. Üksjäine 10. klassan ühtnik Polina Ševčuk Kalagespäi sai ezmäižen sijan. 11. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan sai Marina Mališeva Kalagespäi, toižen – Kalagen školan openik Aleksandr Ščerbakov, koumanden – Valeria Smirnova Šoutjärven školaspäi.

Minä, kut üks’ žurijoukun ühtnikoišpäi sanun, miše om jüged arvostada lapsid, konz hö kirjutaba radoid ičeze školiš vai kodiš. Muga ei voi kodvda lapsel paginmahtoid vepsän kelel, kut hüvin hän el’gendab tekstad, mahtab-ik virkta sanoid kodikelel. No kaiken-se ottes homaičusehe nenid oloid, miččihe küksi meid pandemii koronavirusan taguiči, satused ozutiba, miše lapsil oma hüväd vepsän kelen mahtoid. Neciš pidab kittä heiden opendajid, kudambad paneba äi väged opetes lapsid kodikel’he.

Necil vodel oli äi ühtnikoid, ked tahtoiba ozutada i kodvda ičeze mahtoid vepsän keles. Tahtoiše, miše melentartuz’ lapsil vepsän kel’he kazvaškandeb edemba-ki. 


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana