Videoprojekti tutustuttaa Suomeen ja Ruotsiin

Videoprojekti tutustuttaa Suomeen ja Ruotsiin

Margarita Pehkonen
13.08.2021
Suurlähetystöjen media- ja kulttuuriyksikköjen työntekijät kertovat kotimaiden kulttuurista lyhyissä videoissa. Videot ovat keränneet tuhansia katseluita.
Yhden videon kuvaaminen vie yleensä vain noin parikymmentä minuuttia. Videot kuvataan tavallisella kännykkäkameralla Suomen suurlähetystön tiloissa. 6+. Kuva: kuvakaappaus videosta
Yhden videon kuvaaminen vie yleensä vain noin parikymmentä minuuttia. Videot kuvataan tavallisella kännykkäkameralla Suomen suurlähetystön tiloissa. 6+. Kuva: kuvakaappaus videosta

Koronapandemia sulki rajat, mutta Suomeen ja Ruotsiin voi kuitenkin tutustua videoiden avulla. Suomen ja Ruotsin Moskovan-suurlähetystöjen media- ja kulttuuriyksikköjen työntekijät kertovat videoprojektissa kotimaiden kulttuurista.  

— Videoprojektin idea sai alun perin alkunsa siitä, että eräs venäläinen paikallislehti oli artikkelissaan kertonut virheellisesti, että Ruotsissa olisi enemmän järviä kuin Suomessa. Korjasimme tämän faktan Suomen Moskovan-suurlähetystön Twitter-tilillämme, Suomen Moskovan-suurlähetystön lehdistövirkamies Taneli Dobrowolski muistelee.

— Tästä käynnistyi Suomen ja Ruotsin suurlähetystöjen välillä Twitterissä käyty väittely, jossa selviteltiin, kummassa maassa on enemmän järviä, saaria ja saunoja. Ystävällismielinen väittelymme sai näkyvyyttä myös venäläismediassa ja päätimme jatkaa sitä videomuodossa, hän jatkaa.


Tähän mennessä on kuvattu kolme videota. Ensimmäinen video kertoo venäläisistä sananlaskuista ja niiden suomalaisista ja ruotsalaisista vastineista. Toinen video koostuu kahdesta osasta. Se paljastaa, mitä venäläiset googlaavat Suomesta ja Ruotsista.

— Molemmat aiheet ovat erittäin kiinnostavia ja meillä oli hyvin hauskaa, kun teimme niistä videoita. Maidemme välisten yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien selvittäminen ja tutkiminen on aina erittäin kiinnostavaa ja antoisaa, Dobrovolski kertoo.

Videoissa diplomaatit kertovat, miksi Ruotsi ei ottanut käyttöön kovia koronarajoituksia, miksi siellä ei pidetä Astrid Lindgrenin satuteoksen Katto-Kassinen-hahmosta. Myös katsojat saavat tietää, miksi Suomessa ei ole aitoja ja miksi suomen kieli kuulostaa japanilaiselta.

— Sananlaskut ja verkkohaut valitsivat meidän omat kollegat suurlähetystöissämme. Verkkohakuja ei näytetty minulle ja Ruotsin-kollegalleni Erik Norberghille ollenkaan etukäteen, joten meidän reaktiomme videolla ovat täysin spontaaneja, Dobrowolski kertoo.


Dobrowolskin mukaan videoiden kuvaaminen on tosi hauska prosessi.

— Yhden videon kuvaaminen vie yleensä noin parikymmentä minuuttia, sillä kuvaamme videot aina yhdellä otolla. Videot kuvataan tavallisella kännykkäkameralla Suomen suurlähetystön tiloissa, diplomaatti kertoo.

Videot julkaistiin suurlähetystöjen YouTube-kanavilla ja sosiaalisissa medioissa. 

— Videoita on katsottu sosiaalisen median eri alustoilla yhteensä kymmeniä tuhansia kertoja ja olemme saaneet niistä runsaasti myönteistä palautetta, Dobrowolski huomauttaa.

Monet katsojat toivovat, että projekti jatkuu edelleen, ja tuovat diplomaateille tulevien videoiden ideoita.

— Videoidemme tavoitteena on kertoa kotimaistamme viihdyttävästi ja kiinnostavasti. Ideoita videoita varten etsimme meidän ruotsalaisten kollegojemme kanssa. Olemme saaneet paljon hyviä ehdotuksia myös sosiaalisen median kanaviemme seuraajilta sekä videoidemme katsojilta, Dobrowolski kertoo.

— Kiinnostavia aiheita ovat muun muassa Suomen ja Ruotsin samankaltaisuudet ja eroavaisuudet. Seuraava video saatetaan tehdä maidemme ruokakulttuureista, mutta tätä emme ole vielä lopullisesti päättäneet, Dobrowolski sanoo.



LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana