Vepsän runotusen marafon

Vepsän runotusen marafon

Darja Švecova
25.03.2020
Paginkluban adivoiš oli tetab Karjalas kirjutai i runoilii Oleg Mošnikov. Hän kirjutab venän kelel. Vastusel Mošnikov lugi runoid, prozad da ozuti pajoid, miččed om tehtud hänen runotekstoihe, a adivod lugiba hänen starinoid vepsän kelel.
Tuli läm’ vastuz. Oleg Mošnikov lugi runoid, prozad da ozuti pajoid, miččed om tehtud hänen runotekstoihe. Foto: Larisa Čirkova
Tuli läm’ vastuz. Oleg Mošnikov lugi runoid, prozad da ozuti pajoid, miččed om tehtud hänen runotekstoihe. Foto: Larisa Čirkova

Čomal Runotusen päiväl, mitte praznuitas 21. päiväl keväz’kud, vepsän Paginkluban adivoihe tuli tetab Karjalas kirjutai da runoilii Oleg Mošnikov.

Sanutas, miše kaik runoilijad oma taivhaližed ristitud. Löuta tarbhaižen sanan, miše kosketada ristitun henged, avaita toižile ičeze melid, abutada löuta südäimes vastusid kaikihe küzundoihe, voib olda, nece om-ki todesižen runoilijan tegend. Kaiken om melentartušt enamba tedištada armhan runoilijan polhe da küzuda, kuspäi tuleba runoilijan pähä nene čomad sanad da kuvaližed virkehed. Sikš vastuz runoilijanke kaiken om sur’ lahj lugijoiden täht. Runotusen päiväl, mitte kaikes mirus praznuitas 21. päiväl keväz’kud, vepsän Paginkluban ühtnikoil oli hüvä voimuz tundištadas vepsläižen kirjutajanke da runoilijanke Oleg Mošnikovanke. Hän om Venäman kirjutajiden sebran ühtnik  da  Karjalan man arvostadud kul’turan radnik. Vepsläižiden täht Oleg Mosnikov om tetab vepsläine kirjutai da runoilii, mitte kirjutab venäks. Oleg Mošnikovan jured oma vepsläižed. Iče Oleg om sündnu Petroskoihe, no laps’aigas äi aigad mäneti ičeze vepsläižen prababanke Praskovja Ušakovanke vepsläižes Šokš-küläs. Oleg paksus starinoičeb, kut Pašoi-baboi openzi pen’t prihašt navedimha vepsän kel’t da vepsän rahvahan tradicijoid. Necidä aigad Oleg muštab lujas hüvin nügüd’-ki da kävutab ičeze sädairados. Oleg Mošnikov zavodi kirjutada runoid völ školas. Hän lujas tahtoi olda kosmonavtan da lämoinsambutajan, sikš ezmäine-ki runo oli morsianoiden polhe. Tämbei Oleg Mošnikovan runoiš om armastuz ičeze jurihe da ezitatoihe. Händast tetas kut Karjalas, muga sen irdpolel-ki.

Löuta tarbhaižen sanan, miše kosketada ristitun henged, avaita toižile ičeze melid, abutada löuta südäimes vastusid kaikihe küzundoihe, voib olda, nece om-ki todesižen runoilijan tegend.

Runotusen päiväl Rahvahaližes kul’turkeskuses oli tehtud todesine vepsän runotusen marafon. Paginkluban vastusel Oleg Mošnikov lugi runoid, prozad da ozuti pajoid, miččed om tehtud hänen runotekstoihe. Kaik vastusen adivod abutiba runoilijale lugeda hänen starinoid vepsän kelel, miččid om kändnu Irina Sotnikova.

Oleg Mošnikov iče kirjutab runoid da prozad da völ tegeb toižiden runoilijoiden čomid kändmižid. Oleg kändi äjiden vepsläižiden runoilijoiden runoid vepsän kelespäi venän kel’he. Vepsläižed varastaba Oleg Mošnikovan ut kirjad, miččen nimi om ”Seičme koivud”. Kirjas om keratud seičemen vepsläižen runoilijan runod da niiden kändmižed venän kel’he. Paginkluban vastusel kuluiba erased vepsläižiden runoilijoiden čomad runod. Niiden keskes oliba Ol’ga Žukovan, Alevtina Andrejevan, Mihail Basninan da Galina Baburovan runod.

Vastusen tegijoile tuli pähä idei kucta ristituid ühtnemaha Vepsän runotusen marafonaha, i Runotusen päväks Paginkluban vedäi Larisa Čirkova tegi videod, kus ristitud lugeba čomad runod vepsän kelel. Ol’ga Žukova lugi ičeze runon baboin polhe, miččen venän kel’he kändi Oleg Mošnikov. Toižiden runoilijoiden runod lugiba vepsläižed erazvuiččiš posadoišpäi, lidnoišpäi da eskai maišpäi. Venänkeližid kändmižid lugi niiden tegii Oleg Mošnikov.  Muga Oleg andab voimusen ristituile, ked ei pagiškoi vepsäks, tundištadas vepsläižiden runoilijoidenke da heiden runotusenke venäl kelel. Vepsän runotuz ühtenzoiti rahvast necil päiväl. Ristitud erazvuiččiš maišpäi ühtes lugiba vepsläižiden runoilijoiden runod da ozutiba ičeze armastust penen rahvahan kul’turaha.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana