Kalevalatalo: 15 vuotta kielen ta kulttuurin hyväkši

Kalevalatalo: 15 vuotta kielen ta kulttuurin hyväkši

Nadežda Vasiljeva
23.06.2023
Kešäkuun 18. päivänä Kalevalatalo-etnokeškuš juhli 15-merkkipäivyäh.
Kalevalatalo-etnokeškukšen juhlašša esiinnyttih viisikielisen kantelen harraštajaklubin jäšenet. Kuvat: Nadežda Vasiljeva
Kalevalatalo-etnokeškukšen juhlašša esiinnyttih viisikielisen kantelen harraštajaklubin jäšenet. Kuvat: Nadežda Vasiljeva

Kalevalatalo-etnokeškukšen yštävät ta ihailijat keräyvyttih kentällä tunnetun karjalaisen runonlaulajan Marija Remšun talon luona. Ennein še talo šeiso Vuokkiniemen Kaskol’anlammin rannalla, a šiitä oli šiirretty Kalevalah.

Pruasniekan pitopaikka oli valittu ei šattumalta. Vuotena 1984 Marija Remšun entiseššä talošša oli avattu enšimmäini tašavallašša Runonlaulajien musejo. Še jo melkein 40 vuotta ottau vaštah vierahie – Kalevalan piirin eläjie šekä monilukusie vierahie ta turistija.

Tuntuu, jotta 15 vuotta ei ole pitkä taival. Ka još kaččuo niih aseih ta tapahtumih, mit oli šuoritettu vuosien mittah etnokulttuurisešša keškukšešša, ni tulou šelvä, jotta šen johtokunta ta ruatajat luajittih šuurta työtä. Kalevalatalo-etnokeškukšen šeinissä piettih monilukusie opašmatkoja, näyttelyjä ta ekspositijoja, toimenpitoja ta muasteri-luokkija. 

Etnokeškuš otti ošua ta voitti eri projektien kera monešša kilpailušša, niijen luvušša ni kanšainväliseššä. Šemmosekši šuurekši ta tärkiekši projektiksi tuli “Pieni ihmini šuurešša šovašša”. Projektie aktiivisešti toteutetah jo kakši vuotta, ta kaččomatta kanšainväliseh tilanteheh še lopetetah tämän vuuvven lopušša.

Kalevalatalo-etnokeškuš tuli mukavakši tapuamisien ta yhtevyön paikakši, missä ihmiset löyvetäh ičellä homma mieltä myöten.

Etnokulttuurisen keškukšen ovet ollah aina yštävällisešti avattu kävijillä. Keškukšeh käyväh ihmiset, jotta tuttavuštuo oman šeuvun istorijah ta kulttuurih. Horeografijan harraštajat tutkitah šielä rahvahan tanššija, a omatoimiset musikantit opaššutah šoittamah viisikielisellä kantelella. Etnokeškukšešša emännät kerrotah toini toisella perintehellisen karjalaisen keittijön omie reseptijä ta kuvotah kaunehie mattoja. 

‒ Viime vuosina myö voitamma ta toteutamma enemmän projektija. Še tuou lisämahollisukšie karjalan kielen, istorijan ta kulttuurin šäilyttämisekši. Myö piemmä tapahtumie, muasteri-oppija, opašretkijä lapšilla, järješšämmä näyttelyjä ta kerromma omamualaisista, entisistä laitokšista, kumpaset nyt on pantu kiini, ka vielä ollah elošša ihmiset, kumpaset niissä ruattih, kertou etnokeškukšen johtaja Nadežda Vasiljeva.

Kalevalatalo-etnokeškuš tuli mukavakši tapuamisien ta yhtevyön paikakši, missä kuin päiväkotien kašvatit ta koululaiset, niin ni aikuhiset ihmiset löyvetäh ičellä homma mieltä myöten.

Kalevalan muan ta keškukšen maagisešta voimašta paistih omissa onnittelušanoissa turistiyritykšen “VeLT – karjalaisie matkoja” piämieš Edgar Ozolin ta Kotiranta-turistifirman johtaja Ol’ga Lehtinen šekä Svetlana Staskoit’, kumpani oli etnokeškukšen alkuhpanijien joukošša.

Karjalan kieli kalevalaisittain on kaunis, šitä himottau kuunnella.

Šamoin “Kalevalataluo” onniteltih Kalevalan kirjašton, Lapšien luomistyön talon, paikallisien musiikki- ta keškikoulujen etuštajat. Kaikin hyö koroššettih, jotta keškukšen karjalan kielen ta rahvahan perintehien šäilyttämiseh šuunnattu ruato on hyvin tärkie.

Juhlašša oli šanottu monta lämmintä šanua etnokeškukšen johtajalla Nadežda Vasiljevalla ta laitokšen ruatajilla. Pruasniekašša kuulu kanšanlauluja ta kaunista karjalaista pakinua.

– Karjalan kieli kalevalaisittain on kaunis, šitä himottau kuunnella, šillä himottau paissa, koroššettih juhlan vierahat.

Kalevalatalo-etnokeškukšen merkkipäivällä omissettu pruaniekka loppu. Keškukšen ruatajilla ieššä on monta tärkietä hommua. Heijän ruato konšana ei lopu, ka hyö mielelläh annetah omie tietoja, neroja ta šyväimien lämpyö oman laitokšen šekä karjalan kielen, kulttuurin ta istorijan hyväkši.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Karjalan Sanomat
Ruskeala houkuttelee maisemakierrokselle ja tapahtumiin
Marmoripuistossa voi nauttia upeista maisemista, osallistua urheilukisoihin ja kuulla huippuluokan muusikoita.
Oma Mua
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku folklourupruazniekkoih, niilöi pietähgi argipäivinny.
Karjalan Sanomat
Nuori karjalainen vaatebrändi kiikarissa
Muotisuunnittelija Julia Pavlova esitteli tuoreen vaatekokoelmansa muotiviikolla Moskovassa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana