Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah

Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah

Ol’ga Smotrova
09.04.2024
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Tänäpäi Liiton johtokundah kuulutah kuvas olijat: Valentina Mironova, Anna Jakovleva (piälimäine), Valentina Libertsova, Sergei Minvalejev, Natalja Bogdanova. Paiči niilöi johtokundoh kuulutah vie Aleksandr Jeremejev da Maksim Kuropov. Kuva: Karjalan Ystä
Tänäpäi Liiton johtokundah kuulutah kuvas olijat: Valentina Mironova, Anna Jakovleva (piälimäine), Valentina Libertsova, Sergei Minvalejev, Natalja Bogdanova. Paiči niilöi johtokundoh kuulutah vie Aleksandr Jeremejev da Maksim Kuropov. Kuva: Karjalan Ystä

Oraskuul Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy 35 vuottu. Monet kuulužimat da vagavembat liittolazet jo siirryttih tuonilmazih. Niilöin keskes: KRL:n enzimäzet johtajat Mihail Goškijev, Pekka Zaikov, Aleksandr Volkov, aktiivizet liittolazet Ivan Akimov, Tamara Ščerbakova, Pekka Mikšijev, Zoja Saveljeva, Zinaida Dubinina da toizet.

Heijän ruaduo johtajan virras jatkettih Natalja Sinitskaja, Jelena Migunova, Natalja Vorobei, Aleksandr Jeremejev. Tänäpäi Liiton johtos on Anna Jakovleva.

Liiton ruaduo karjalazen rahvahan hyväkse kannatetah Liiton johtokundah kuulujat rahvas da kylien ozastoloin aktivistat. Aktiivisty ruaduo kul’tuuran da kielen säilyttämizekse pietäh Anuksen, Priäžän da Oniegurannikon piirilöis, Segežan linnas. Liiton vuozipäivän kynnyksel pagizutammo liittolazii.

— Äijygo on rahvastu Liiton kirjoil tänäpäi da äijygo heis yhtyy Liiton ruadoh?

— Jälgivuozinnu kačoimmo, äijygo karjalastu kuuluu Liittoh. Jälgimäzen kerran tarkastimmo luvetteluu jälgimäzen vuozikerähmön aigua. Liittolazii tänäpäi on läs 140 hengie. Heis puolet aktiivizesti ruatah kui Petroskoil, mugagi omis piirilöis eri kylis. Suurin vuitti on naizii, ga on miehiigi da nuorembua polvie, sanou Anna Jakovleva.

Harjaitammo rahvahii lugemah omal kielel da kuhkutammo kirjuttamahgi. Kul’tuurupuolelgi on pietty omua ruaduo, ezimerkikse, nygöi äijis kylis ruatah omat teatru- da pajojoukot.
Ol’ga Dubitskaja, liittolaine

— Sanelkua Liiton suurimis suavutuksis jälgimäzes viijes vuvves.

— Kielen opastamine da oman kul’tuuran säilyttämine ollah tärgevimänny ruavonnu. Kielikursuloi tavan mugah on järjestetty kui Petroskoil, mugagi eri kylis dai eri-igäzet ristittyöt mielihyväl tullah opastumah. Täh niškoi on painettu uuzii opasatuskniigoi. Harjaitammo rahvahii lugemah omal kielel da kuhkutammo kirjuttamahgi. Kul’tuurupuolel on pietty omua ruaduo, ezimerkikse, nygöi äijis kylis ruatah omat teatru- da pajojoukot. Nenga yhtehizis pidolois rahvahat opitah käyttiä omua kieldy da harjaitetah sih omii lapsiigi, sanou liittolaine Ol’ga Dubitskaja.

— Liitto ruadau karjalazien hyväkse omien liittolazien resursoin da valdivon kannatettavien projektoin avul. Ongo jygei ruadua projektoin avul tänäpäi?

— Den’gattah nimi pluanu ei stuanivu, sendäh täytty vägie pidäy eččie resursoi da kirjuttua erilazii projektoi. Jogahizen projektan kirjuttamizeh menöy aigua, ku jogahizeh projektah niškoi pidäy keksie uuzi omaluaduine piätarkoitus. Projektas nikonzu et rua yksinäh, pidäy olla hyvä joukko semmostu rahvastu, kuduat kannatetah da avvutetah toine tostu. Projektu pidäy olla semmozennu, ku sen tulos ruadas ei vaiku vuvven aigua, a myös suas jatkamistu projektan loppiettuu. Vaiku net, ket ollah valmehet ruadamah jälles omua ruadopäiviä, kirjutetah projektoi, sellitti liittolaine Valentina Mironova.

Projektu pidäy olla semmozennu, ku sen tulos ruadas ei vaiku vuvven aigua, a myös suas jatkamistu projektan loppiettuu.
Valentina Mironova, liiton johtokundah kuului

— Mibo on projektoin piätarkoituksii? Kirjutattogo projektoi enne kaikkie ruavahih karjalazih vai nuoreh polveh niškoi? Pidäygo enne kaikkie suajah ruadoh kylän rahvastu vai linnalazii?

— Jälgivuozinnu kirjutetut projektat enimytten oldih omistettu kielen dai kul’tuuran hyväkse. Mustoitan, ku järjestimmö erilazii kielikursiloi, lapsien teatrukilbua. Suuren vuitin pidolois piimmö linnas, erähät projektan materjualat on pandu internettah. Ellendämmö, ku ruadoh pidäy kuhkutua eri-igäzii, linnas da kyläs eläjii rahvahii. Ei suas kirjuttua yhtenjyttymii projektoi, sendäh enne kirjuttamistu pidäs paista da kuččuo paginale ei vaiku johtokunnas olijoi karjalazii, a myös toiziigi liittolazii. Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah, sanou Aleksandr Jeremejev.

— Jälgimäzes vuozikymmenes Liitol kerdyi eri projektoin mugah suaduu eluo: kižavehkehty, tehniekkiä da muudu. Ga Liitol ei ole pättävii tiloi linnas, kunne voibi kerävyö da kus vois pidiä yhtehisty ruaduo, kus suas pidiä Liiton eloloi. Mittuinebo Liiton adressi tänäpäi da rubieugo sillitetty Liiton tiloin probliemu?

— Rahvahan luomisruavon da kul’tuuruinitsiatiivoin keskukses Liitol on oma pertine, sie myö piemmö karjalan kielen kursiloi, sie ollah ruokos Liiton kniigat. Virralline adressigi on sie, Leninan lagevo, 2. Ga pahakse mielekse, sinne ei synnytä kai meijän vešit, puaksuh emmo voi pidiä sie nimittumua kerähmyö libo yhteisruaduo, ku perti on toizien käytös. Olis hyvä suaha oma suurembaine tila, voimmo sidä juata vepsälazien, inkeriläzien da suomalazienke, jatkau Valentina Mironova.

Ku vuottanemmo, ku kentahto meis tuači rubieu ruadamah – sit kai iče loppevuugi.
Valentina Libertsova, Liiton johtokundah kuului

— Iel on Karjalazien X kerähmö. Midä kirjuttazitto enzimäzekse pygäläkse Rezol’utsieh? Yheksänden kerähmön rezol’utsies enzimäine pygäl oli karjalan kielen valdivollizeh stuatussah nähte.

— Liittiä karjalazii Ven’an vähäluguzien kandurahvahien luvetteluh, sanou liittolaine Natalja Bogdanova.

— Mittumannu näettö karjalan kielen tilandehtu Karjalas kymmenen vuvven peräs?

— Gu meijän kielel olis tulii aigu, pidäy, gu sih tartuttas nuoret. Nygyaigazis perehis vuottua suurdu abuu ei maksa, sentäh gu heijän vahnembat kazvettih muamankielettäh. Vahnembi polvi, kudai kuda-midä kannatti, häviey. Moine tila ongi toizil Ven'an alovehil. Ku vuottanemmo, ku kentahto meis tuači rubieu ruadamah — sit kai iče loppevuugi, sanou Valentina Libertsova.


Karjalan rahvahan liiton “lapsii” on vuvvennu 1990 perustettu Oma Pajo -hora. Pajattamas ollah hurualpäi oigiele: Ol’ga Pozdn’akova, Alevtina Paškova, Svetlana Kondratjeva, Jelena Fokina, Polina Belousova. Keskel on Alisa Gubareva. Kuva on otettu “Oman Muan” toimituksen arhiivaspäi.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Arktisen alueen kehitys fokuksessa
Petroskoissa pidetyssä foorumissa käsiteltiin poliittista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta Venäjän Arktiksella.
Karjalan Sanomat
Tuotteiden nimitys: tutkimus vähentää virheitä
Karjalan tutkimuskeskus tutkii karjalan kielen käyttöä tuotteiden nimityksessä Karjalassa. Tasavallan asukkaita kutsutaan osallistumaan tutkimukseen.
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana