Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä

Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä

Nadežda Vasiljeva
15.03.2023
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Venäjän ta karjalan kielen netälillä piettih karjalaiset istujaiset. Lapšien luokše tultih kotikyläläiset, kumpasilla karjala on muamonkieli. Kuva: Kepan koulun VK-šivu
Venäjän ta karjalan kielen netälillä piettih karjalaiset istujaiset. Lapšien luokše tultih kotikyläläiset, kumpasilla karjala on muamonkieli. Kuva: Kepan koulun VK-šivu

Šattu niin, jotta konša aikoinah šujuvašti toiminnuot mečänhakkuulaitokšet mäntih hukkah, šemmoset pos’olkat kuin Kepa jiätih yksin kaikkien jokapäiväsien ta sosialisien proplemojen kera. Järještämättömyš, työttömyš ta perspektiivittömyš pakotetah nuorisuo lähtömäh omašta pos’olkašta eččimäh parempua elämyä ta myöštymäh šiih kyläh vain vanhempien luokše. Vot i tänä vuotena paikallisen koulun opaštujien luvušša ei jiänyn enšiluokkalaisie.

Semstvon opaštaja -ohjelma hyvin autto meitä, kun šitä ennein matematiikan opaštaja mäni eläkkehellä, a enklannin kielen opaštaja kävi meijän kouluh Kalevalašta kakši kertua netälissä.
Marina Vdovina

Kaččomatta šiih, jotta Kalevalan piirin pienimmäššä koulušša ei ole äšen 20 opaštujua, laitoš viettäy mukavua elämyä. Pos’olkan aktiivisen joutoajan keškukšena opaštajien ta koululaisien kollektiivilla on tunnušlaušeh: joka päivä tuou hyötyö jokahisella. 

Tänä opaššušvuotena Kepan pieni koulu otti vaštah kakši nuorta opaštujua, kumpaset tultih ruatamah šiih Semstvon opaštaja -ohjelman mukah. Hyö ollah enklannin kielen opaštaja Natalja Barhatova ta matematiikan opaštaja Tatjana Polkanova.

– Semstvon opaštaja -ohjelma hyvin autto meitä, kun šitä ennein matematiikan opaštaja mäni eläkkehellä, a enklannin kielen opaštaja kävi meijän kouluh Kalevalašta kakši kertua netälissä, še on noin šatakilometrini matka, kerto kollektiivin johtaja Marina Vdovina. 

Omien piätehtävien – kouluainehien opaštamisen – lisäkši Kepan koulun uuvvet opaštajat johetah luokkie, harraššetah volont’oritoimintua, vietetäh elokuvaklubie ta paperitaijon kerhuo. Ohjelman mukah opaštajilla löyvettih korttierit.

Nuorien opaštajien tultuo kepalaiset koululaiset alettih aktiivisemmin ošallistuo eri tašon opaššušainehkilpailuih. Niin, kuuvvešluokkalaini Marija Mahinova esitti oman ohjelman lukijien Elävä klassikka 2023 -kilpailušša. Šamah aikah tyttö piäsi enklannin kielen Yhenmoiset mahollisuot -kilpailun toiseh kierrokšeh. Ei ammuin tuli viesti, jotta koulun kašvatti Kristina Ahonen piäsi Venäjän sel’l’a lapšen šilmin -piiruššuškilpailun voittajien lukuh. 

Mie tuttavuššutin istujaisien vierahie koulun kirjaštoh ta kirjavaraštoissa olijah karjalaiseh kirjallisuoh, kummaista opaššutah kepalaiset koululaiset.
Julija Jegorova

Tuanoin Kepan koulušša vietettih venäjän ta karjalan kielen netäli. Šen kirkkahana tapahtumana oltih karjalaiset istujaiset, konša ativoih lapšien luokše tultih kotikyläläiset Gennadii Jegorovič Denisov, Ol’ga Petrovna Galaktionova, Natalja Petrovna Marttinen ta L’udmila Mihailovna Ahonen. Kaikilla niillä ihmisillä karjala on muamonkieli ta šiitä hyö kerrottih tapuamisešša. 

Lisäkši čäijystolašša ativot paistih Häme- ta Tollonjoki -kylistä, missä hyö on šynnytty. Hyö muissettih omua lapšutta ta šitä, mih kanšanpelilöih hyö pelattih, mitä karjalaisie lauluja pantih muistih omilta vanhemmilta.

Vierahat päiviteltih, jotta heijän lapšet ta punukat vähän paissah karjalakši ta hyö omin voimin staraijah korjata šitä paissen heijän kera omalla kielellä. 

– Mie tuttavuššutin istujaisien vierahie koulun kirjaštoh ta kirjavaraštoissa olijah karjalaiseh kirjallisuoh, kummaista opaššutah kepalaiset koululaiset. Meijän mieleštä tapuamini mäni eläväšti, mukavašti ta nähtäväšti šiitä tulou perintehellini, kerto vaikutelmieh tilaisuon järještäjä Julija Jegorova. 

Kepalaisilla lapšilla ei ole aikua ikävöijä: joka opaššušpäivä tuou heilä uušie tapahtumie, tapuamisie, tilaisukšie. Pakinat tärkieštä, urheilu- ta peliohjelmat, luovat laboratorijat ollah vain pieni oša Kepan koulun šopusan kollektiivin šuurešta ta aktiivisešta elämäštä. 

Ta ei ole ihmehellistä, jotta joka huomeneš tytöt ta pojat kiirehitäh lumisie katuja myöten omah kouluh tietojen, omien opaštajien ta uušien tapahtumien luokše.


Lisää aiheesta
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana