Oman kuldazen runoilijan roindumual
Se oli 24. Vladimir Brendojevan nimizen literatuuran Täs synnyinrannan minun algu -festivualin jälgimäine päivy. Linnah Anuksen kylispäi kerdyi runoilijan neruo, runoloi da mustuo kunnivoiččijua rahvastu. Sinä piän vie Alavoizen školan stadional oli gr’uuhan kilvat pedagougukollektiivoin keskes.
Vladimir Jegorovič Brendojevan mustopäivy da “Brendojevan bes’odan” meno oli varustettu muga hyvin, ga toizin ni pidiä, ni sanella sih näh ei sua. Anuksen kirjaston kai ruadajat Georgi Ivanovič Černobrovkinan johtol on pandu muga äijän vägie da aigua sen varustamizeh, ga kaikil gostil hyviä mieldy täydyy pitkäkse aigua vie bes’odan jällesgi.
Huondeksel rahvas kerävyttih Polevaja-uuličan taloilluo n:o 39, kus eli Vladimir Brendojev. Paginua piettih Anuksen kanzallizen rajonan piälikkö V. N. Murij, Anuksen karjalazet -yhtistyksen johtai V. V. Lukin, gost’annu Leningruadan alovehelpäi tulluh “Janegski huogavus- da aijanviettokeskuksen” johtai J. N. Ventsevič da Anuksen kirjaston johtai G. I. Černobrovkin. Koin seinäs olijal mustolavval pandu pihlajan oksaine peityi čomien kukkien alle…
Sen jälles ken tahtoi, ajettih runoilijan kalmal Anuksen Kuunilan kalmoil. Vladimir Jegorovičan kalmu on hyväs kunnos, se sežo on kirjaston ruadajien huolen tulos. Kalmoil anukselaine kirjuttai Nikolai Zaitsev da Galina Fedulova lämmin sanoin musteltih runoilijua.
Päiväl Anuksen lapsien kirjastoh kerävyi ylen äijy anukselastu lastu, juuri hejih nähte oli azuttu Anuksen taidehškolan opastujien Perehen vuvvel omistettu kuvien ozuttelu “Piirustammo ozua yhtes”, kudaman avai Julija Mihailovna Žuravl’ova, Ližäopastuksen keskuksen taidehozaston opastai.
Sen jälles lapsil saneli Bladimir Brendojevan elaijas Anuksen kirjaston ruadai Svetlana Aleksejevna Jemujeva. Lapset suadih tiediä sen, ku Vladimir Brendojevan roindukylä on Anuksen Sammatus dai karjalan kieli oli hänen oma kieli. Voinan aigua okupattsies olles tulijal runoilijal puutui opastuo suomen kieleh.
Voinan jälles eli Kuittizes, loppi seiččevuodizen školan da ruadoi Kuittizen promkombinuatal. Sit opastui Valgienmeren kalastajien meriopistos. Kaksikymmen vuottu oli merimiehenny, lopus oli Karelribvod-laitoksen laivan kapituanannu. Vuvvennu 1983 jätti sen ruavon, vuvven ruadoi Petroskoil Karjalan kielen da literatuuran instituutas.
Vuonnu 1981 händy hyväksyttih Kirjuttajien Liittoh. Vuvvennu 1986 jäi penziel da eli jälgimäzet vuvvet Anukses, kuoli vuvvennu 1990.
Vladimir Brendojev oli ezmäine, ken rubei kirjuttamah runoloi karjalan livvin kielel. Net oli painettu ezmästy kerdua Neuvosto-Karjala lehtes vuvvennu 1972. Sen jälles ainos kirjutti Punalippu -žurnualah.
Ezmäine kniigu “Anusrandaine” oli painettu vuvvennu 1980 Karelija -julguamos. Sit oli kolmekymmen omua runuo da kaksitostu kiännösty.
Suomelaine runoilii Aku-Kimmo Ripatti on kiändänyh Brendojevan runoloi suomen kielel. Net on painettu Suomes Pohjoinen-julguamos.
Sen jälles Karjalas piästih ilmah karjalankielizet “Hiilau huoli” (1983), “Kadajikko” (1986), proozukirjutukset “Kylmil” (1988). Vuonnu 1989 “Sä olet armas” kniigaine rodih jälgimäzekse, mi oli painettu runoilijan eloksen aigua. Surman jälles oli painettu vie kolme runokniigua, “Runoja” (1991), “Sana, kuultu muaman suus” (1991), Jättie hyvä jälgi muale” (1999). Kai nämmä tiijot päitäh lapsil. Nuorennu tiijustettu da kuultu painuu mieleh kogo ijäkse.
Kuni meni pagin lapsienke, kirjastoh rubei kerävymäh rahvastu. Bes’odah tuldih hyvät susiedat Alavoizespäi — “Kummažet” da “Alavoizen taigin” da omat anukselazet artistat. Bes’odan allus paginan pidi Jelena Migunova, kudai Kanzallizen poliitiekan ministerstvan puoles tervehti kaikkii da andoi palkindot.
Anuksen kirjaston johtai Georgi Ivanovič Černobrovkin sai rynnäsmerkin ”Kanzallizen yhteiskunnan kehittämizes”, Mägrien školan opastai Margarita Mihailovna Lopuhina — Kunnivokirjazen suures ruavos, midä häi pidäy karjalazen kul’tuuran hyväkse. Jelena Migunova oigieh sanoi, ku ylen hyvä on ku on äijy lastu. Anna nähtäh, anna kuunellah, anna tietäh Brendojevan elaijas.
Sit algoi kontsertu, kudamua vedi Tatjana Ivanovna Romanova. Ezmäzenny Bladimir Brendojevan juumorurunon “Kiireh” lugi Vladimir Proščeluikin. Anuksespäi pajatettih da luvettih runoloi Valentina Petraš, Vera Mušket, Jekaterina Borisova, Vera Larionova da Marija Tarasova. Jogahine, ken tahtoi, sai ezittyö!
Runoloin jälles “Kummažet” ven’akse pajatettih ”Ti Karelija moja” pajon, kudai on onnuako parahien pajoloin joukos Karjalas.
Pajo on ylen hyvä, siksehäi sidä kuunelles ainos kai varaittau — ei vai ken tartus sidä kiändämäh! On moizii ylen čomii da suurii pajoloi, kudamii ei ole hädiä kiändiä karjalan kielel. Kaikinhäi tiijämmö ven’an dai pajatammo hyväl mielel. A gu uvvessah roih “armAs” da “parAs”, kui jo on viärin pandu paino karjalazih sanoih erähis pajoloin kiännöksis. En ruvennus tädä kirjuttamah, ga onhäi tämä literatuuran festivuali...
Ga nägyy literatuurangi tila on huononemas, gu tänä vuon Vladimir Brendojevan nimisty premijua eulluh kelle andua.
Ližiä lugekkua “Omas Muas” 11.09.2024.
