18. kešäkuuta KALEVALATALO keräsi yštävie šyntymäpäivän pruasniekkah. Keškukšen ruatajat kerrottih vierahilla omašta toiminnašta, šen tarkotukšešta. Šielä oli äijän pakinoja karjalan kielellä, teatteriesityš, tanššija, prusniekkastola. Vierahat hyvällä mielellä ošallissuttih tapahtumah.
— Viimeisinä vuosina myö voitamma ta toteuvamma enemmän projektija. Še antau lisämahollisukšie karjalan kielen, istorijan ta kulttuurin šäilyttämiseh. Myö piemmä tapahtumie, muasteri-oppija, opašretkijä lapšilla, järješšämmä näyttelyjä ta kerromma omamualaisista, entisistä laitokšista, kumpaset nyt on pantu kiini, ka vielä on elošša niissä ruatannuot ihmiset, kertou KALEVALATALO-etnokulttuurikeškukšen johtaja Nadežda Vasiljeva.
Etnokeškukšen piätehtävih kuuluu ruato turistien kera – opašretkien viettämini venäjäkši, karjalakši ta šuomekši šekä musejoesinehien šäilyttämini ta näyttelyjen järještämini. Tulovaisuošša keškukšen ruatajat tahotah antua enemmän voimie projektitoiminnalla ta kuččuo šiih uušie ihmisie tuorehine ajatukšineh.
KALEVALATALO-etnokulttuurikeškuš toimiu Kalevalan keškukšešša istorijallisešša rakennukšešša – Mobergin talošša. Niise etnokeškuš on runonlaulajien musejon ta musejo-kuštantamon johtajana. Järješšöššä on kerhoja lapšilla ta aikuhisilla šekä ruatau käsityöesinehien ta muistolahjojen kauppa.
Aihiešta voit lukie niise venäjäkši.