Rajayhteistyötä uuden strategian puitteissa

Rajayhteistyötä uuden strategian puitteissa

Sergei Karpov
02.01.2021
Noin 400 rajan ylittävää hanketta on toteutettu Karjalassa ja Suomen itäisillä raja-alueilla 20 vuoden aikana. Nyt kaavaillaan uutta raja-alueyhteistyöohjelmaa vuosille 2021—2027.
Monet Euregio Karelia ­alueella toteutetut yhteishankkeet ovat liittyneet rajanylityksiin ja liikenneinfrastruktuuriin. Muiden muassa on peruskorjattu Värtsilän rajanylityspaikalle johtava tie. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto
Monet Euregio Karelia ­alueella toteutetut yhteishankkeet ovat liittyneet rajanylityksiin ja liikenneinfrastruktuuriin. Muiden muassa on peruskorjattu Värtsilän rajanylityspaikalle johtava tie. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto

Euregio Karelia -yhteistyöfoorumin 20-vuotista taivalta vietettiin juhlawebinaarilla viime viikolla. Foorumi yhdistää Karjalan tasavallan Venäjällä ja Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat Suomessa.

20 vuoden aikana on toteutettu noin 400 yhteishanketta eri aloilla rajan molemmin puolin. Huomattava osa niistä on rahoitettu EU:n Karelia CBC –ohjelmista.

— Olen iloinen, että CBC-yhteistyö jatkuu uudella ensi vuonna alkavalla seitsenvuotisella ohjelmakaudella. Suomen ulkoministeriö toimii aktiivisesti sen puolesta, että CBC-ohjelmiin kohdistettavan EU- ja kansallisen rahoituksen määrä yhteensä jatkuisi vähintään nykyohjelmakauden tasolla, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi juhlawebinaarissa.

Karjalan tasavallan päämiehen Artur Parfentšikovin mukaan raja-alueyhteistyö Suomen kanssa on erottamaton osa Karjalan sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Nykyisistä haasteista huolimatta yhteistyö jatkuu. Tuorein esimerkki on matkailun tiekartat, jotka on allekirjoitettu syyskuussa Karjalan tasavallan, PohjoisPohjanmaan ja Kainuun välillä ja joulukuussa Karjalan tasavallan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan välillä.

— Kun koronarajoitukset on poistettu, meille on tärkeää palauttaa matkailuvirrat ja houkutella alueillemme matkailijoita muista maista, Parfentšikov sanoi.

Viisumivapaus ei ole kuitenkaan toteutunut edes kokeilujen muodossa.
Tiina Moisala, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehitysasiantuntija

Euregio Karelia -yhteistyö on vaikuttanut huomattavasti Karjalan tasavallan ja Suomen itäisten raja-alueiden kehitykseen.

Monet yhteishankkeet ovat liittyneet rajanylityksiin ja liikenneinfrastruktuuriin. Vuonna 2006 Kuusamo—Suoperän rajanylityspaikka avattiin kansainväliselle liikenteelle. Niirala—Värtsilän ja Vartius—Lytän/Kivijärven raja-asemat avautuivat konttiliikenteelle ja tavaralajirajoitukset poistuivat.

— Testijunia Petroskoista Joensuuhun järjestettiin muutama. Säännöllinen junayhteys ei ole toteutunut, mutta sen sijaan Joensuun ja Petroskoin välillä liikennöi säännöllinen bussiyhteys. Myös Petroskoin ja Helsingin välisiä lentoyhteyksiä on pyritty edistämään, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Tiina Moisala.

Niiralan rajanylityspaikan infrastruktuuri on parantunut. Parhaillaan kehitetään Vartiuksen rajanylityspaikkaa.

Edunvalvontaa on tehty myös kansainvälisille rajanylityspaikoille johtavien teiden kunnon parantamiseksi. On kunnostettu Syväoron tilapäiselle rajanylityspaikalle ja Värtsilän rajanylityspaikalle johtavat tiet. Lytän rajanylityspaikalle johtavan tien korjaus on alkanut viime vuonna.

— Tieinfran parantaminen tulee jatkumaan. Nyt työskentelemme sen puolesta, että Louhi—Suoperä-maantie muutetaan federaation tieksi niin kuin Värtsilän ja Lytän tiet. Se mahdollistaa maantien peruskorjauksen, Parfentšikov toteaa.

Toimimme aktiivisesti sen puolesta, että CBC-­ohjelmiin kohdistettavan rahoituksen määrä jatkuisi vähintään nykytasolla.
Pekka Haavisto, Suomen ulkoministeri

Suuria yhteishankkeita on toteutettu muillakin toimialoilla. Petroskoin vesihuoltojärjestelmä ja Sortavalan jätevedenpuhdistamo on modernisoitu. On rakennettu Impilahden puunjalostustehdas ja Paanajärven kansallispuiston opastuskeskus.

— Euregio Karelian jäsenet ovat olleet mukana neuvotteluissa koskien Sortavalan ja Kostamuksen erityistalousalueita ja edistäneet muun muassa erilaisia matkailuun liittyviä aloitteita, Moisala kertoo.

Valitettavaa on vain se, että viisumivapaus yhtenä Euregio Karelian keskeisistä tavoitteista ei ole toistaiseksi toteutunut edes kokeilujen muodossa.

— Erilaisia selvityksiä ja edunvalvontaa on tehty muun muassa 72 tunnin viisumivapaiden matkojen järjestämiseksi. Mutta alueet eivät päätä asiasta, vaan siitä päättävät EU ja Venäjä, Moisala korostaa.

Toisaalta myönteistä on se, että vuodesta 2021 alkaen Venäjä ottaa käyttöön sähköiset viisumit ulkomaalaisille. Se ei koske tosin Euregio Karelia -alueen rajanylityspaikkoja.

— Minusta olisi tärkeää, että sähköiset viisumit otettaisiin käyttöön myös Karjalan tasavallan rajanylityspaikoilla. Se vilkastaisi matkailualaa ja edistäisi kestävän matkailun kehittämishankkeiden toteuttamista tulevan Karelia CBC -ohjelman puitteissa, Haavisto sanoo.

Korona haasteena rajayhteistyölle

Marraskuussa Euregio Karelian hallitus hyväksyi Euregio Karelian yhteistyöstrategian vuosille 2021— 2027 Yhteistyön painopisteiksi on hyväksytty toimivat ja sujuvat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, kilpailukykyinen ja uudistuva elinkeinoelämä, puhdas ympäristö, monimuotoinen luonto ja ilmastokestävä toiminta, arjen hyvinvointi ja vuorovaikutuksen lisääminen kansalaisten välillä.

— Läpileikkaavia teemoja ovat nuorisoyhteistyö, laadukas koulutus ja tutkimus, kertoo Euregio Karelian sihteeristön pääsihteeri vuonna 2020, Kainuun liiton aluekehityspäällikkö Katja Sukuvaara.

Koronapandemia tuo kuitenkin haasteita Euregio Karelia -yhteistyölle. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikön Timo Leinosen mukaan pandemian vuoksi uudessa yhteistyöstrategiassa määritettyjen yhteisten toimenpiteiden toteutus voi viivästyä.

— Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen rajan ollessa suljettuna normaalilta henkilöliikenteeltä rajanylittävissä hankkeissa ei voida järjestää fyysisiä tapaamisia, kuten neuvotteluita, koulutuksia ja erilaisia tapahtumia. Myös yrityksissä uusien kauppasuhteiden solmiminen on vaikeaa, jos fyysisiä neuvotteluja ei voida järjestää, Leinonen kertoo.

Pandemian toisena haasteena voi olla myös alueiden keskittyminen koronan aiheuttamien omien ongelmien ratkaisemiseen, jolloin aika ja resurssit eivät välttämättä riitä rajanylittävään yhteistyöhön.

— Euregio Karelian uuden yhteistyöstrategian laatiminen on kuitenkin osoitus siitä, että kaikki jäsenalueet näkevät rajanylittävän yhteistyön jatkumisen tärkeänä, Leinonen toteaa.



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Arktisen alueen kehitys fokuksessa
Petroskoissa pidetyssä foorumissa käsiteltiin poliittista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta Venäjän Arktiksella.
Karjalan Sanomat
Venäjä ja Suomi: sata vuotta diplomaattisuhteita
Lähes 40 vuotta elämästään Valeri Šljamin on ollut sidoksissa Venäjän ja Suomen väliseen taloudelliseen yhteistyöhön. Hän on kertonut taloudellisen diplomatian merkityksestä Venäjän ja Suomen välisten diplomaattisuhteiden kokonaisjärjestelmässä.
Karjalan Sanomat
Venäjä ja Suomi: sata vuotta diplomatiaa
Tänään, 31. joulukuuta 2020 tulee kuluneeksi 100 vuotta Venäjän ja Suomen diplomaattisuhteiden solmimisesta. Miten naapurimaiden suhteet ovat kehittyneet?
Karjalan Sanomat
Schengenin kysyntä ponnahti ylös
Suomi on alkanut myöntää viiden vuoden viisumeja matkailijoille. Uudistus on aiheuttanut tavatonta kysynnän nousua.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana