Venäjä ja Suomi: sata vuotta diplomatiaa

Venäjä ja Suomi: sata vuotta diplomatiaa

Margarita Pehkonen
31.12.2020
Tänään, 31. joulukuuta 2020 tulee kuluneeksi 100 vuotta Venäjän ja Suomen diplomaattisuhteiden solmimisesta. Miten naapurimaiden suhteet ovat kehittyneet?
Naapurimaiden suhteitä kehitetään sekä kahden maiden ulkoministeriöisen että presidenttien tasolla. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Suomen presidentti Sauli Niinistö tapaavat vuorottelen Venäjällä ja Suomessa. Kuva: kremlin.ru
Naapurimaiden suhteitä kehitetään sekä kahden maiden ulkoministeriöisen että presidenttien tasolla. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Suomen presidentti Sauli Niinistö tapaavat vuorottelen Venäjällä ja Suomessa. Kuva: kremlin.ru

Tämän kalenterivuoden viimeinen päivä on tärkeä Venäjän ja Suomen välisissä suhteissa. 100 vuotta tulee kuluneeksi Venäjän ja Suomen diplomaattisuhteiden solmimisesta. Minkälaisia ominaisuuksia on olemassa naapurimaiden suhteissa?

— Diplomaattisuhteita kaikkien maiden välillä säätelevät samat kansainväliset säännöt. Toki naapurimaiden välillä diplomaattinen kanssakäyminen on vilkasta. Esimerkiksi Suomen suurin kahdenvälinen suurlähetystö on suurlähetystömme Moskovassa ja suurin pääkonsulaattimme on Pietarissa, Suomen Venäjän-suurlähettiläs Antti Helanterä kertoo.

Suomen suurin kahdenvälinen suurlähetystö on suurlähetystömme Moskovassa ja suurin pääkonsulaattimme on Pietarissa.
Antti Helanterä, Suomen Venäjän-suurlähettiläs

Suomen ja Venäjän diplomaattisuhteet solmittiin vuonna 1920. Vuonna 1922 ne muuttuivat Suomen ja Neuvostoliiton suhteiksi, ja vuodesta 1991 taas on puhuttu Suomen ja Venäjän diplomaattisuhteista. 

Suomen suurlähettilään mielestä Suomen ja Venäjän diplomaattisuhteet ovat kehittyneet kolmenkymmenen viime vuoden aikana Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

— Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin on tullut paljon uutta 30 vuoden aikana. Kaupassa ja investoinneissa valtioiden ja hallitusten merkitys on vähäisempi kuin 30 vuotta sitten — taloussuhteet näyttävät nyt kovin erilaisilta verrattuna aikaan 30 vuotta sitten, Helanterä korostaa.


Suurimpana muutoksena Suomen suurlähettiläs pitää naapurimaiden kansalaisten liikkuvuutta.

— Suomi on Schengen-maiden joukossa suurin viisumien myöntäjä Venäjän kansalaisille ja Suomi taitaa olla kärkikymmenikössä, kenelle Venäjä myöntää eniten viisumeita, Antti Helanterä kertoo.

Venäjällä Suomen schengeniä voi hakea eri Venäjän alueilla sijaitsevista viisumikeskuksista sekä Moskovassa sijaitsevasta suurlähetystöstä, Pietarin pääkonsulaatista ja Murmanskin- ja Petroskoin-Pietarin pääkonsulaatin toimipisteistä.

— Petroskoin-toimipiste myönsi vuonna 2019 noin 40 000 viisumia, joka on kolmanneksi eniten kaikista Suomen edustustoista maailmalla. Kasvua oli edeltävään vuoteen yli 20 prosenttia, joka kertoo lisääntyvästä mielenkiinnosta Suomea kohtaan, Suomen-Pietarin pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteen konsuli Johannes Puukki kertoo.

Karjalan ja Suomen suhteiden tulevaisuusnäkymä on positiivinen. Karjalan tasavalta kiinnostaa Suomessa ja Suomi kiinnostaa Karjalan tasavallassa.
Johannes Puukki, Suomen-Pietarin pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteen konsuli

Puukin mukaan Karjalalla on ollut tärkeä rooli naapurimaiden suhteissa.

— Nykyään näen Karjalan ja karjalaiset pääasiassa positiivisina toimijoina erityisesti alueellisessa yhteistyössä. Esimerkiksi CBC-ohjelma on malliesimerkki erinomaisesta, sujuvasta ja molempia hyödyttävästä rakentavasta yhteistyöstä, Puukki toteaa.

— Karjalan ja Suomen suhteiden tulevaisuusnäkymä on positiivinen. Karjalan tasavalta kiinnostaa Suomessa ja Suomi kiinnostaa Karjalan tasavallassa. Suomen ja Venäjän raja on aluetta jakava, mutta myös yhdistävä tekijä. Tutkimusten mukaan Kaksi maata, yksi Karjala -konsepti on erityisen houkutteleva esimerkiksi keskieurooppalaisille turisteille, Puukki sanoo. 

Koronapandemiasta ei tullut ylivoimainen este

Juhlavuonna omia korjauksiaan Venäjän ja Suomen vuorovaikutukseen on tehnyt koronapandemia.

— Koronapandemian aikana on otettu askelia eteen ja taakse. Kuluneen vuoden aikana on järjestetty etäkokouksia, mikä on ollut askel eteenpäin. Toisaalta on otettu askelia taaksepäin sikäli, että pääkaupungeissa vieraillaan paljon vähemmän kuin normaaliaikoina. Nyt suhteiden hoito on enemmän suurlähetystöjen varassa, Suomen Venäjän-Suurlähettiläs Antti Helanterä sanoo.

Vaikka Venäjän ja Suomen raja pysyy vielä kiinni, se ei estänyt mitään muun muassa kulttuuridiplomatiaa eli kansalaisdiplomatia. Ihmisdiplomatian esimerkkinä on vuodesta 2000 järjestetty Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi.

— Kulttuurilla on erittäin merkittävä rooli maiden naapuruustoiminnassa. Siinä toiminnassa ei tapahdu katkoja mistään huolimatta. Kulttuurialalla yhteistyö etenee. Sitä todistaa Venäläis-suomalainen kulttuurifoorumi, missä syntyy moniulotteisia hankkeita. Kulttuurifoorumillakin on diplomatiarooli, koska foorumissa partnerit arvostavat ja kuuntelevat toinen toista, Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin työryhmän projektipäällikkö Tatjana Islamaeva kertoo.

Venäjän ja Suomen edustajat sanovat toivovansa, että lähiaikoina epidemiatilanne normaalistuu.

— Uskon, että kun liikkuminen helpottuu ja palaamme normaalioloihin, jatkamme virtuaalisia tapaamisia joissain asioissa, mutta palaamme perinteisiin poliittisten päättäjiemme tapaamisiin, Suomen Venäjän-suurlähettiläs Antti Helanterä. 


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Arktisen alueen kehitys fokuksessa
Petroskoissa pidetyssä foorumissa käsiteltiin poliittista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta Venäjän Arktiksella.
Karjalan Sanomat
Venäjä ja Suomi: sata vuotta diplomaattisuhteita
Lähes 40 vuotta elämästään Valeri Šljamin on ollut sidoksissa Venäjän ja Suomen väliseen taloudelliseen yhteistyöhön. Hän on kertonut taloudellisen diplomatian merkityksestä Venäjän ja Suomen välisten diplomaattisuhteiden kokonaisjärjestelmässä.
Karjalan Sanomat
Rajayhteistyötä uuden strategian puitteissa
Noin 400 rajan ylittävää hanketta on toteutettu Karjalassa ja Suomen itäisillä raja-alueilla 20 vuoden aikana. Nyt kaavaillaan uutta raja-alueyhteistyöohjelmaa vuosille 2021—2027.
Karjalan Sanomat
Schengenin kysyntä ponnahti ylös
Suomi on alkanut myöntää viiden vuoden viisumeja matkailijoille. Uudistus on aiheuttanut tavatonta kysynnän nousua.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana