Pyörykkä ta liikennehšiännöt

Pyörykkä ta liikennehšiännöt

L’udmila Mehed
16.12.2023
Ämmön ta ukon meččämökkiseššä eli Pyörykkä. Hiän oli poikkoi ta vesselä lapšukkaini.
Zebra on tien ylikulku. Kuva: Margarita Jufa
Zebra on tien ylikulku. Kuva: Margarita Jufa

Pyörykkä hyppäsi pihalla ta vieri meččäpolkuja myöten. Matalla hiän laulo omua vesselyä lauluo:

— Mie olen vesselä Pyörykkä,
Miula on ruškie kylki.
Mie hypin mättähien piäličči
Šentäh kun olen poikkoi.

Pyörykkä vaštasi polulla meččäelukkoja — šiilie, kontieta, hiirtä — pakasi ta leikki heijän kera.

Kerran Pyörykkä vieri loitommakši ta piäsi levien muantien viereh, kummaista myöten ajeltih šuuret autot. Pyörykkä piätti piäššä tien poikki. Hiän lähešty šen reunah, ka ei kerinnyn piäššä asfaltilla, kun kuuli auton jarrujen kračinehta.

Auton ajaja rupesi karjumah:

— Kylläššyitkö šie elämäh? Et piteliyvy liikennehšiäntöjä! Še vet on hyvin vuarallista!

— Mimmoset vielä liikennehšiännöt? Mie vain tahoin piäššä tien toisella puolella, meččäh, vaštasi Pyörykkä.

— Mäne vain ielläh tiereunua pitin ta kun niät zebran, ni še on tien ylikulku, kummaista myöten piäšet tien toisella puolella, šano ajaja ta läksi ajamah ielläh.

— Mimmoni vielä zebra? kyšy Pyörykkä, ka ajaja häntä ei kuullun.

— Mipä elukka še kolmešilmäni liikennehvalo on? kyšy Pyörykkä.

Rinnalla olijašša puušša istu varis, kumpani kaiken kuuli. Hiän lenti Pyörykän luokši ta rupesi häntä opaštamah:

— Karr-karr, terveh, Pyörykkä! Tiijätkö, jotta koko muailman rahvaš, šohverit tai jaloinkulkijat, piteliyvytäh liikennehšiäntöjä? Zebra tahi tien ylikulku on šemmoni juovikaš mattoni tien poikki. Šitä myöten voipi varajamatta aštuo. Tien reunalla šeisou pačaš, a paččahalla on tiemerkki, mi ošuttau meilä, jotta täššä on tien ylikulku. Tahi tiemerkin ieštä voit olla kolmešilmäni liikennehvalo.

— Mipä elukka še kolmešilmäni liikennehvalo on? kyšy Pyörykkä.

— Oletpa šie tolkutoin, Pyörykkä! Ei še ole elukka, še on šiun toveri! Šillä on kolme šilmyä. Još palau ruškie šilmä — šeiso! Konša šyttyy keltani — ole valmis! A kun rupieu palamah vihrie šilmä — kačo, jotta kaikki autot šeisatuttais, ta mäne!

— Kačo vain! Passipo šiula, Karkuša-täti! kiitti Pyörykkä varista.

— On šemmoni liikennehšiäntö, jotta tien ylikulkuo myöten ei šua ajua, pitäy ehottomašti aštuo, vaštasi jänis.

Pyörykkä läksi ielläh vierömäh tien reunua pitin ta kohta näki korkien paččahan, millä oli kolme šilmyä. Tien poikki oli juovikaš mattoni — juova valkie, juova mušta… Pyörykkä vuotti, konša šytty vihrie šilmä ta kaikki autot šeisatuttih, ta šiitä vieri tien poikki. Tien ylikulkuo myöten aštu jänis, a rinnalla hiän veti omua polkupyöryä.

— Jänis, mintähpä šie vejät pyöryä rinnalla, voithan ajua šillä, kyšy Pyörykkä.

— On šemmoni liikennehšiäntö, jotta tien ylikulkuo myöten ei šua ajua, pitäy ehottomašti aštuo, vaštasi jänis.

— Vot on kumma, vaštasi Pyörykkä. — A mintähpä šiula on čoho piäššä ta polvišuojat, kuuluuko niijen pientä niise liikennehšiäntölöih? kyšy Pyörykkä.

— Kuuluu. Niitä pietäh polkypyörällä, skuutterilla ta mouttoripyörällä ajajat. Vielä myö kiinitämmä pyöräh ta omih vuatteih valonkuvaštimet. Niijen avulla autojen ajajat loittuota nähäh meitä, šelitti jänis.

— Kačo, kuin äijän mie šain tietyä tänäpiänä! ihmetteli Pyörykkä.

A jänis laulo:

— Liikennehšiännöt
Ollah hyvin varmat!
Liiku niijen mukah
Ta tulou šiula onni!

— Hyväšti, jänis! Nyt mie rupien liikkumah liikennehšiäntöjen mukah, ta yštävilläki niistä kerron, lupasi Pyörykkä.

Jänis viuhkasi kiällä Pyörykällä, nousi polkupyörällä ta läksi ajamah meččäpolkuo myöten.


Kiänti Marija Kirillova.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana