Paimoi torvel lirahuttau

Paimoi torvel lirahuttau

Valentina Mironova
08.12.2023
Ennevahnas joga talois oli oma lehmy da vie äijy lammastu. Keviäl rahvas piästettih žiivattoi pihale, läs puolen vuottu, kaiken sygyzyn da talven, net seizottih tahnuos. Täs kirjutukses pagin rodieu paimois.
Paimoi, Vienankarjala, vuozi 1894. Kuva: I.K. Inha
Paimoi, Vienankarjala, vuozi 1894. Kuva: I.K. Inha

Jyrrinpäivänny, 6. oraskuudu, emändy laski žiivattoi pihale enzimäzen kerran. Pyhiä Jyrgie pietäh žiivatoin kaččojannu, uskottih, ku se hukkii da kondieloi val’l’astau.

Oraskuun allus oli vie vilu da heiny vie ei ehtinyh kazvua, sendäh emändy vaiku pikoi kodvazekse talutteli žiivattoi pihale. Häi varusti sieglan, obrazan, jäičän, lehmän kellon, tuohuksen da oman ičen pastetun leibykannikon, kudaman tahtahah jauhon keskeh oli pandu žiivatan villua.

Emändy kierdi kirvehel libo koukul lattiel kruugan. Kirvehen da koukun pani tahnuon kynnyksele da niilöis piäliči žiivatoil pidi harpata pihale. Kynnysty pitkin emändy pani iččes vyön.

Meččäh žiivattoi laskiettih, konzu heiny rubei kazvamah. Sen ližäkse tarkah kačottih päivii, pidi olla toinargi libo nelläspäivy, kazvaju libo täyzi kuu. Parembi olis, gu päiväine ei pastas da olis suvituuli.

Emändy pani käzih alazet, otti virboiviččazet da työndi žiivattoi yhtehizeh karjah. Ku lähäl ei olluh pättäviä kohtua, žiivattoi viettih suarele. Sie lehmät oldih ičekseh, emändät vaiku kaksi kerdua päiväs käydih niilöi lypsämäh.

Enimytten paimoi kačoi da vardoičči žiivattoi meččyelättilöis, tiedoiniekoin da susiedoin pahas silmäs. Paimoikse otettih vakkinaine mužikku.

Konzu enzimäzen kerran žiivattoi laskiettih pihale, kučuttih tiedoiniekku, kudai luvun avul työndi paimoin karjanke meččäh, priskutti žiivattoi viel. Lugu lugiettih torven, vyön da kunutan piäl. Ku paimoi lienne torvel soitti libo vyön sidoi kiindiembäh, kai lehmät iče kerävytti hänes ymbäri. Niilöih veššelöih vierahil ei suannuh kätty panna. Toiči paimoi iče tiezi kai luvut, sit sanottih, ku häi tiijol paimendau.

Paimoi huondeksil rahvahii nostatti, enzimäzen kerran ku torvel soitti, sit emändät havačuttih, toizen – mendih lehmii lypsämäh, kolmanden soiton jälles pidi žiivattu pihale laskie.

Paimoi mečäs d’oktih kastetul kunutal luadi rajan, kuduas piäliči lehmät ei mendy, pyzyttih yhtes kohtas.

Paimoi pidi paginua mečänižändänke, sih niškoi pani kannon piäle leibiä libo pastostu. Uskottih, ku tämän jälles paimoil sai joute istuo, mečänižändy hänes tuači paimendi. Ku mitahto priičču žiivatanke rodivui, uskottih, ku Jumal libo mečänižändy riähkis žiivatan otti.

Paimoi huondeksil rahvahii nostatti, enzimäzen kerran ku torvel soitti, sit emändät havačuttih, toizen — mendih lehmii lypsämäh, kolmanden soiton jälles pidi žiivattu pihale laskie.

Torven soitandal paimoi keräi žiivattoi mečäs illal da toi kyläh. Hänel keräl oli tuohes luajittu kaššali, torvi da keppi.

Mečänižändäle paimoi uskaldi mečäs olla viččua katkemattah da puudu kuadamattah. Tulen häi luadi vaiku muas olijois kuivis puun oksis. Paimoil ei suannuh mečäs syvvä nigo marjua, nigo gribua, da ni linnun jäiččiä. Ei suannuh tappua linduloi, meččyelättilöi, madoloi. Paimoil ei suannuh nikelle kätty andua, pahua sanua sanuo.

Paimoidu palkittih kezäkse, joga talois vuorotellen händy syöttettih da yökse jättettih. Mi žiivattua talois, sen verdua yödy paimoi perehes oli.

Muate händy pandih eriže luajittuh postelih, syöndäh niškoi hänel oli omat astiet dai luzikat. Kylyh häi meni enzimäzenny uvven vastanke, taloin emändy andoi hänele puhtahat sovat.

Ku lehmy kavonnou libo yöksynöy, kiännyttih tiedoiniekoin puoleh. Se kačoi, kunne žiivattu oli mennyh da nevvoi, kus pidäy eččie. Lehmy perehes oli piälimäizenny syöttäjänny, sendäh niilöi täytty vägie vardoittih.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana