Mučči

Mučči

Juakko Rugojev
18.11.2023
Koiralla oli Mučči-pentu. Erähyänä päivänä Mučči lähti pihalla juokšentelomah ta näki kolme kikkie.
Mučči ryhtyi lakkimah maituo. Kuva: Ol’ga Ikkonen
Mučči ryhtyi lakkimah maituo. Kuva: Ol’ga Ikkonen

Emäkoiralla oli pentu. Pennulla oli kakši pientä korvua, kakši pientä šilmyä, yksi pieni šuu ta šen šilmät oltih niin pienet, jotta pentu ei nähnyn niillä mitänä. Emäkoira šyötti šitä maijollah, ta kahen netälin piäštä pennun šilmät avauvuttih. Še näki nyt enši kerran oman muamon ta kopin, ta kopin loukošta pihamuan.

Pentu oli väriltäh pikimušta. Šentäh šitä ruvettih kuččumah Mučiksi.

Erähyänä päivänä Mučči šano:

— Mie lähen pihalla juokšentelomah.

— Mäne, ka juokšentele vain kopin ympärillä. Muitein ekšyt, emäkoira vaštasi.

Mučči unohti heti, mitä muamo oli šanon. Še juoksi pihamuan yli ta näki, kuin kolme kikkie lakki maituo mal’l’ašta. Mučči kyšy:

— Ketä työ oletta?

— Olemma kiššanpentuja.

— Mitä työ ruatta?

— Juomma maituo.

— Mieki tahon maituo.

— Juo täštä, meijän kera.

Mučči mäni mal’l’an luo, tyrkkäsi kikit šyrjäh ta šano:

— Maito on makie. Mie juon šen kaiken yksin.

Mučči aštu käpälineh mal’l’ah ta ryhty lakkimah maituo.

Mučči mäni pahoilla mielin koppih ta uinahti šurušša. Šeuruavana huomenekšena še kyšy tuaš pihalla.

Kiššanpennut alettih n’aukuo ta itkie. Niijen Mirri-muamo kuuli pentujen valitukšen. Še tuli paikalla. Nähtyön Mučin käpälineh maitomal’l’ašša Mirri šiänty. Šen niskakarvat ta häntä pörhissyttih. Mirri šihasi ta löi käpälälläh Muččie turpah.

Mirrin kynnet kruaputettih kipiešti Mučin turpua. Še šäikähty pahanpäiväsekši ta juoksi vinkuon koppih.

— Mitä šie itet? muamo kyšy huolissah.

— Šuuri kišša kruaputti milma kynšilläh.

— Mitä šie ruavoit šillä?

— Ajoin kikit pois ta join niijen maijon.

— Aihieštapa šilma rankaistih, tyhmä pentu. En piäššä šilma enyä yksin juokšentelomah. Painu koppih omalla pahnalla!

Mučči mäni pahoilla mielin koppih ta uinahti šurušša. Šeuruavana huomenekšena še kyšy tuaš pihalla.

— Kopin luota ei šua männä loitoš, emäkoira šano tottelomattomalla lapšellah.

Pentu näki, kun talon emäntä tuli pihalla, tiputteli pihamualla jyvie ta hänen ympärillä keräyty pienie keltasie pallosie. Kun emäntä mäni pois, Mučči juoksi niijen luo.

— Ketä työ oletta?

— Tipasie.

— Olettapa pienie ta nakrettavie, Mučči šano halvekšivašti. — Mitä työ n’okitta?

— Makeita jyvie.

Ajan ollen Mučista kašvo šuuri kuulijaini nuori koira. Še oli niise rohkie.

Mučči maisteli jyvie, ka ne ei maissuttu miltänä, hiekka vain kričasi hampahissa.

— Kylläpä työ oletta tyhmie. Läkkä leikkimäh!

Mučči alko tunkie kananpoikie turpallah ta käpälöilläh, tipaset šäikähyttih ta juoštih piipittyän pakoh.

Kukko kuuli kananpoikien valitukšen ta tuli vihasena paikalla juuri konšan Mučči tallasi käpälilläh jyvie muah. Kukko n’okkasi Muččie kipiešti piälakkah. Mučči alko ulata kivušta ta juoksi koppih.

— Mitä šie itet, oletko tuaš ruatan pahua? emäkoira kyšy.

— Mie šotin vain niijen jyvät hiekkah ta kučuin šiitä tipasie leikkimäh. Ne juoštih pois ta kukko löi milma kovalla koukkun’okallah.

— Olet ašnin šenki rankaissukšen. Konša šie alat käyttäytyö kunnollisešti? muamo päivitteli.

Še ei piäštän Muččie moneh päiväh kopista uloš. Šiitä Mučči lupasi olla kilttinä. Šen jälkeh Mučči pitiki oman šanan eikä kiušannun enyä heikkoimpieh.

Ajan ollen Mučista kašvo šuuri kuulijaini nuori koira. Še oli niise rohkie. Še ei piäštän repuo tipasie hätyyttelömäh ta šuojeli pienie kikkijä vihasilta kylän koirilta.


Kiänti Maikki Remšujeva.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Lääkärit palvelevat lähellä asuinpaikkaa
Karjalan terveysministeriön suunnitelmissa on rakentaa tänä vuonna kaksi ja korjata kymmenen terveysasemaa.
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana