Mučči

Mučči

Juakko Rugojev
18.11.2023
Koiralla oli Mučči-pentu. Erähyänä päivänä Mučči lähti pihalla juokšentelomah ta näki kolme kikkie.
Mučči ryhtyi lakkimah maituo. Kuva: Ol’ga Ikkonen
Mučči ryhtyi lakkimah maituo. Kuva: Ol’ga Ikkonen

Emäkoiralla oli pentu. Pennulla oli kakši pientä korvua, kakši pientä šilmyä, yksi pieni šuu ta šen šilmät oltih niin pienet, jotta pentu ei nähnyn niillä mitänä. Emäkoira šyötti šitä maijollah, ta kahen netälin piäštä pennun šilmät avauvuttih. Še näki nyt enši kerran oman muamon ta kopin, ta kopin loukošta pihamuan.

Pentu oli väriltäh pikimušta. Šentäh šitä ruvettih kuččumah Mučiksi.

Erähyänä päivänä Mučči šano:

— Mie lähen pihalla juokšentelomah.

— Mäne, ka juokšentele vain kopin ympärillä. Muitein ekšyt, emäkoira vaštasi.

Mučči unohti heti, mitä muamo oli šanon. Še juoksi pihamuan yli ta näki, kuin kolme kikkie lakki maituo mal’l’ašta. Mučči kyšy:

— Ketä työ oletta?

— Olemma kiššanpentuja.

— Mitä työ ruatta?

— Juomma maituo.

— Mieki tahon maituo.

— Juo täštä, meijän kera.

Mučči mäni mal’l’an luo, tyrkkäsi kikit šyrjäh ta šano:

— Maito on makie. Mie juon šen kaiken yksin.

Mučči aštu käpälineh mal’l’ah ta ryhty lakkimah maituo.

Mučči mäni pahoilla mielin koppih ta uinahti šurušša. Šeuruavana huomenekšena še kyšy tuaš pihalla.

Kiššanpennut alettih n’aukuo ta itkie. Niijen Mirri-muamo kuuli pentujen valitukšen. Še tuli paikalla. Nähtyön Mučin käpälineh maitomal’l’ašša Mirri šiänty. Šen niskakarvat ta häntä pörhissyttih. Mirri šihasi ta löi käpälälläh Muččie turpah.

Mirrin kynnet kruaputettih kipiešti Mučin turpua. Še šäikähty pahanpäiväsekši ta juoksi vinkuon koppih.

— Mitä šie itet? muamo kyšy huolissah.

— Šuuri kišša kruaputti milma kynšilläh.

— Mitä šie ruavoit šillä?

— Ajoin kikit pois ta join niijen maijon.

— Aihieštapa šilma rankaistih, tyhmä pentu. En piäššä šilma enyä yksin juokšentelomah. Painu koppih omalla pahnalla!

Mučči mäni pahoilla mielin koppih ta uinahti šurušša. Šeuruavana huomenekšena še kyšy tuaš pihalla.

— Kopin luota ei šua männä loitoš, emäkoira šano tottelomattomalla lapšellah.

Pentu näki, kun talon emäntä tuli pihalla, tiputteli pihamualla jyvie ta hänen ympärillä keräyty pienie keltasie pallosie. Kun emäntä mäni pois, Mučči juoksi niijen luo.

— Ketä työ oletta?

— Tipasie.

— Olettapa pienie ta nakrettavie, Mučči šano halvekšivašti. — Mitä työ n’okitta?

— Makeita jyvie.

Ajan ollen Mučista kašvo šuuri kuulijaini nuori koira. Še oli niise rohkie.

Mučči maisteli jyvie, ka ne ei maissuttu miltänä, hiekka vain kričasi hampahissa.

— Kylläpä työ oletta tyhmie. Läkkä leikkimäh!

Mučči alko tunkie kananpoikie turpallah ta käpälöilläh, tipaset šäikähyttih ta juoštih piipittyän pakoh.

Kukko kuuli kananpoikien valitukšen ta tuli vihasena paikalla juuri konšan Mučči tallasi käpälilläh jyvie muah. Kukko n’okkasi Muččie kipiešti piälakkah. Mučči alko ulata kivušta ta juoksi koppih.

— Mitä šie itet, oletko tuaš ruatan pahua? emäkoira kyšy.

— Mie šotin vain niijen jyvät hiekkah ta kučuin šiitä tipasie leikkimäh. Ne juoštih pois ta kukko löi milma kovalla koukkun’okallah.

— Olet ašnin šenki rankaissukšen. Konša šie alat käyttäytyö kunnollisešti? muamo päivitteli.

Še ei piäštän Muččie moneh päiväh kopista uloš. Šiitä Mučči lupasi olla kilttinä. Šen jälkeh Mučči pitiki oman šanan eikä kiušannun enyä heikkoimpieh.

Ajan ollen Mučista kašvo šuuri kuulijaini nuori koira. Še oli niise rohkie. Še ei piäštän repuo tipasie hätyyttelömäh ta šuojeli pienie kikkijä vihasilta kylän koirilta.


Kiänti Maikki Remšujeva.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana