Kielet haltuun portaalin kautta
Petroskoilainen lääkäri Rafat Amer on ryhtynyt opiskelemaan karjalan kielen livvin murretta On helppo sanoa?! -hankkeen raameissa.
— Vieraiden kielten oppiminen ei pelota minua. Osaan englantia. En osannut venäjää, kun kolmisenkymmentä vuotta sitten muutin Venäjälle. Olen oppinut sen. Nyt haluan opiskella karjalaa, Amer kertoo.
Hankkeen aikana järjestetyillä harjoitustunneilla kävijät lukevat karjalaa ja vepsää. Harjoitustunnit kuvataan videoille. Syyskuussa opetusvideosarjat laitetaan Oma Media -portaaliin. Videoista tulee oppimateriaali koulutuksiin ja itsenäiseen katseluun.
Opetusvideosarjoja on kolme ja ne ovat livvinkarjalan, varsinaiskarjalan ja vepsän kielellä.
Jokaisessa sarjassa on kymmenenharjoitustuntia, joista jokainen kestää noin neljäkymmentä minuuttia.
Ensimmäinen livvinkarjalan harjoitustunti on kuvattu. Tunnille kutsutut ihmiset eivät osaa karjalaa eivätkä vepsää.
— Olemme kutsuneet opetusvideoihin ihmisiä, jotka ovat kaukana suomalais-ugrilaisesta aiheesta. Kutsuneiden joukossa on lääkäreitä, kampaajia, viranomaisia ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Halukkaita oli noin sata, hankkeen koordinaattori ja vepsänkielisen Kodima- lehden toimittaja Galina Baburova toteaa.
— Oli mielenkiintoista kutsua harjoitustunneille eri ammattien ihmisiä, jotka myös luonteeltaan olivat erilaisia. Hankkeemme kiinnosti monia, mutta aikataulu ei sopinut kaikille, Baburova sanoo.
Rafat Amer on varma, että hän toimii hyvänä esimerkkinä halukkaille oppimaan karjalaa tai vepsää.
— Vieraan kielen taito on rikkaus. Kielentaito helpottaa kommunikointia. Tuttavani osaavat karjalaa ja yritän puhua heidän kanssaan kieltä, Amer sanoo.
Myös Kiži-museon työntekijä Marina Noženko oppii livvinkarjalaa hankkeen raameissa.
— Hanke on mielenkiintoinen. Karjalassa asuvien ihmisten on osattava kansalliskieltä. Turistit käyvät Kižin saarella ja kysyvät minulta, kuinka karjalankielisiä sanoja lausutaan. Haluan puhua karjalaa. Olen laulanut Toive-kansanmusiikkiyhtyeessä monta vuotta. Haluan ymmärtää laulujen sanoja. Toivon, että opettaja auttaa minua selviytymään kielen oppimisessa ilmenevistä vaikeuksista, Noženko sanoo.
Paras tapa oppia uutta kieltä on löytää opettaja, joka puhuu vierasta kieltä äidinkielenään. Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja opettaa karjalan kielen livvin murretta hankkeen osallistujille.
— Tavoitteena on näyttää, että kansalliskieliä olisi opittava ja niiden osaaminen on hyödyllistä. Haluamme näyttää jokaiselle, että karjalan ja vepsän kielet ovat kauniita, Sinitskaja sanoo.
— Meillä on minimaalinen ohjelma, jonka mukaan opetamme ihmisiä lukemaan, laskemaan, lausumaan tervehdys- ja hyvästelysanoja sekä kertomaan itsestään. Ensimmäisellä tunnilla kävijät oppivat aakkoset, Sinitskaja sanoo.
Harjoitustunneilla hankkeen osallistujille kerrotaan myös Karjalan historiasta, karjalaisten ja vepsäläisten perinteistä ja kulttuurista. Osallistujat saavat myös kotitehtävän.
— Ilman kotitehtävää ei ole kehitystä. Hankkeen osallistujat ymmärtävät, että kymmenen harjoitustunnin aikana he oppivat vähän. Toivomme, että oppiminen kiinnostaa ihmisiä ja he jatkavat kielten lukemista kursseilla Periodika-kustantamon resurssi- ja kielikeskuksessa. Haastattelimme ihmisiä ennen harjoitustuntien alkua. Monet evät tietäneet mitään resurssi- ja kielikeskuksesta eivätkä ilmaisista kielikursseista, hankkeen koordinaattori Galina Baburova kertoo.
Oppilaat Rafat Amer ja Marina Noženko haluavat jatkaa karjalan kielen lukemista harjoitustuntien jälkeen.
— Lukisin vielä vepsää ja varsinaiskarjalaa, jos minulla olisi paljon vapaa-aikaa. Hankkeen päätyttyä haluan jatkaa kielitaitoni parantamista. Ilman harjoittelua unohdan kielen nopeasti. Mahdollisuuden sattuessa kävisin karjalan kielen kursseilla, Noženko sanoo.
