Karjalan silmät

Karjalan silmät

Olga Smotrova
25.11.2023
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Oniegujärven Ližmanlahti, Kondupohjan piiri. Kuva: Ilja Timin
Oniegujärven Ližmanlahti, Kondupohjan piiri. Kuva: Ilja Timin

Karjalas on enämbi 60 000 järvie. Enimät niilöis — pienet järvet, kudamien pinduala on vähembi yhty nellikkökilometrii. Karjalas järvie on enämbi migu kogo Suomes, Ruočis libo Kanuadas.

Suurimat järvet — Luadogu, Oniegu, Tuoppajärvi, Piäjärvi da muut — roittihes muapinnan ragoloih. On äijy järvie, kudamat roittihes jiätikön jälles jiännyzih alangoloih.

Kolmas vuitti Karjalan järvilöi ollah moizii, kudamispäi virratah jovet, toizet järvet ollah meččyjärvet libo lammet. Niilöil ollah torfurannat da upottai pohju.

Karjan järvet ollah eri syvytty. Syvimät kohtat ollah suuris järvis: Luadogas — 260 metrii, Oniegas — 120 metrii da Seesjärves — 97 metrii. Enimät pienet järvet ei olla syvämbät 10 metrii. Järvilöin syvimät kohtat ollah muakuoren hallelmuksis, sendäh net ei olla vältämättäh keskijärvie. Puaksuh syvin kohtu on rannan lähäl libo kaijas lahtes. Järvilöin pohjat ei olla tazazet: on syvembiä kohtua dai madalikkuogi. Karjalan järvilöis on äijy suardu — piendy da suurdu.

Enimät järvilöin kivirannat ei olla korgiet, niilöil on äijy vierinkivie. Korgiedu kallivorandua on enämbi pohjazes: moizet ollah čomat da vagavat. Oniegan da Luadogan päivännouzu- da suvirannat olla čuururannat. Toiči pienilgi järvilöil ollah čuururannikot.

Kezäl madalembien järvilöin vezi lämbiey 25 gruadussissah, pienembis järvilöis vezi lämbiey pohjazessah.

Luadogu on Karjalan meri

Muinazih aigoih Luadogua sanottih merekse, se on tottu suuri — 18,4 tuhattu nellikkökilometrii. Se on suurin järvi Jevroupas. Karjalan mual on vaiku Luadogan pohjaine puoli — syvin da suarekas. Kaikkiedah järves on läs 500 suardu, enimät kuulutah meijän Tazavaldah. Enimät suaret ollah jiätikön vestetyt kallivosuaret. Järvi rubieu jiädymäh kylmykuus algajen pakkaskuussah. Järven keskikohtu jiädyy aniharvah, vaiku kovil pakkazil talvil.

Luadogah virduau enämbi 40 jogie da suurdu ojua, a sitpäi vaiku yksi jogi — Neva.

Oniegu

Oniegu on Jevroupan toine järvi suuruttu myöte — 9,9 tuhattu nellikkökilometrii. Kui Luadogugi, se on syvembi pohjazes puoles. Järven pohju on rouno leikattu: on äijy kuidua da syviä haudua, kudamat vönytäh luodehespäi liideheh, niilöin välis ollah madalikot.

Luodehespäi liideheh vönytähgi suaret, niemet, suuret da pienet lahtet. Järven suvine puoli on madalembi, pohju on tazaine. Vien läbinägevys on nelli metrii, Luadogas vezi on kirkahembi, sen läbinägevys on viizi metrii. Vezi kui Luadogangi vezi, andau maksankarzvazel väril: se on jogiloin tuoduloin suovezilöin periä.

Räkkikezäl vezi lämbiey 19 gruadussissah da 25 gruadussissah keskijärvel, syvimis kohtis räkelgi vien lämbötila ei ole korgiembi 4 gruadussii. Sendäh Oniegu, kui Luadogugi on viluvezine järvi.

Puhtahimat järvet

Petroskoin lähäl Garnizon kyläkunnas on čoma valpasvezine Urojärvi libo ven’akse Svetloije ozero. Se ei ole suuri — 13,4 nellikkökilometrii da syvin kohtu on 35 metrii. Järvi kuuluu Karjalan vardoittavien vezistölöin luvetteloh. Järven vezi on ylen puhtas: läs moine, mittumat ollah muanualazet viet.

Vie yksi järvi, kudai kuuluu vardoittavien joukkoh, on Karhumäin piirin Taloje ozero libo Taloi-lambi. Lambi eruou toizis sit, ku sai allun lähties.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Jiämäen harjas
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuvaillah Karjalan muinazien eläjien eloksentabua.
Karjalan Sanomat
Lääkärit palvelevat lähellä asuinpaikkaa
Karjalan terveysministeriön suunnitelmissa on rakentaa tänä vuonna kaksi ja korjata kymmenen terveysasemaa.
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana