Hän kandab armastust kodikel’he voziš päliči

Hän kandab armastust kodikel’he voziš päliči

Irina Sotnikova
17.07.2023
Starinoičem teile vepsän kelen opendajas – Ol’ga Mironovan polhe, kudamb radoi Kalagen školas 36 vot.
Ol’ga Jevgenjevna jatktab opeta vepsän kel’he aigvoččid ičeze kodiküläs ”Värtin”-etnokeskuses. Kuva: Irina Sotnikova
Ol’ga Jevgenjevna jatktab opeta vepsän kel’he aigvoččid ičeze kodiküläs ”Värtin”-etnokeskuses. Kuva: Irina Sotnikova

Opendajan vodel tahtoiše starinoita ühtes hüväs ristitus, kudamb omišti ičeze elon školale, openikoile, vepsän kelen kaičendale, andoi armhaze azjaha kaiken ičeze hengen da vägid. Nece om vepsän kelen opendai Ol’ga Jevgenjevna Mironova. Hän radoi Kalagen školas 36 vot. 

Ol’ga Mironova om sündunu vodel 1963 Änižröunan Kalag’-külähä vepsläižehe kanzaha. Kodiš kaiken kului vepsän pagin, sikš Ol’ga hüvin pagiži vepsäks. Hänen mam Jevgenia Ivanovna Fotejeva äi vot radoi lapsidenkacujan päivkodiš, edel pensijad – počtal, nügüd’ om külän aktivine eläi. Hänen tat Jevgenii Pavlovič radoi šof’oran krazal ORD-as drobilkal. Laps’aigaspäi Ol’gan vanhembad openziba händast navedimha rata, abutamha toižile ristituile, olda vastusenpidäjan, hüvänsüdäimeližen da holekahan ristitun. 

Kalages mäni Ol’gan laps’aig. Täs hän lopi kahesa klassad, a vanhembiš klassoiš openzihe Šoutjärven školas. Hän kaiken openzihe lujas hüvin.

– Däl’ges školad läksin opendamhaze Karjalan valdkundan pedagogižehe institutha verhiden keliden erištole. Openzin francian da anglian kelid. Konz vodel 1985 mina lopin institutan, mindai uugotet’he ičein Kalagen školha radmaha anglian kelen opendajan. 

Ol’ga Jevgenjevna openzi lapsid vepsän kel’he 26 vot.

Konz 80.-vozil zavodihe vepsän kelen da kul’turan udessündutamine, školiš zavottihe opeta lapsid vepsän kel’he. Vodel 1991 tuli vepsän kel’ Kalagen školha-ki. Ol’ga Jevgenjevnale, kut hüväle vepsän kelen tundijale, anttihe opeta lapsid vepsän kel’he. Hän oli ezmäižen vepsän kelen opendajan Kalagen školas. Hän vedi vepsän kelen urokoid kaks’ kerdad nedališ. Muga zavodihe vepsän kelen opendamine Kalagen školas. 

– Ezmäižil vozil tegin kaiken iče. Siloi ved’ ii olnu nimidä: ni openduzkirjoid, ni programmoid. Mili oli kebnemb, sikš mise mina tezin verhan kelen metodikad. Mina iče tegin i openduzprogrammoid, i materialoid vepsän kelen urokoiden täht. Sil aigal oli kebnemb opeta lapsid kodikel’he, sikš ku hö kuud’he, kut heiden babad, dedad da vanhembad pagištaze kesknezoi vepsän kelel, kuud’he vepsän paginad irdal, laukoiš. Erased lapsed voiba vähäižen pagišta kodikelel i el’genziba opendajan paginad. Šuutarven školas ezmäi lapsid opetihe kirilical, a mö zavodim opeta latinical. Oli düged se, mise lapsile pidi opeta anglian da vepsän kelid. No kirjamed oliba ühtejiččed, nece abuti kelen opendamižes.   

Sil aigal oli kebnemb opeta lapsid kodikel’he, sikš ku hö kuldihe, kut heiden babad, dedad da vanhembad pagištaze kesknezoi vepsän kelel, kuldihe vepsän paginad irdal, laukoiš.

Openduzkirjad kebnenzoitiba vepsän kelen opendamižen. Urokoil lapsed openzihe lugemaha, kirjutamha da pagižmaha kodikelel. Siloi lapsed paniba muštho äi runoid da starinoid, paksus kirjutiba sanelusid. A mugažo hüvin abunikoin vepsän kelen da kul’turan opendamižes oliba vanhad eläjad, kudambad voiba äjan starinoita enččes elos, vepsläižiš tradicijoiš da veroiš.

– Konz zavottihe tehta openduzkirjoid, tegihe väheižen kebnemba, no ii sanu otta kaiked kirjaspäi opendusen täht. Kirjoiš oli vähä grammatikad, minä iče tegin kartaižid tegendoidenke. Lehtesehe kirjutim sanoid, lapsed opetihe niid kodiš. Sil aigal lapsil oli taht opeta kodikel’t, nece oli mugoine-žo urok, kut i kaik toižed. Mö lapsideke kävelim kodid möto, küzelim vanhembil: mitte elo oli ende, midä teht’he, kus mi oli, kerazim tahonnimid (kut nimitet’he soid, järvid, nituid, ojaižid). A däl’ges Šuutarves oli konferencii, i sigä lapsed teht’he dokladoid, midä hö tedištet’he vanhembišpei. Lapsile nece oli melentartušt. Hö surel tahtol ühtniba kaikihe vepsän kelen kanzkonkursoihe, festivalihe, konferencijoihe. Ühtniba kut lapsed, muga aigvoččed-ki. Siloi oli kebn lüuta kanzan, mitte voiži ühtneda konkursaha. A nügüni om vähä lapsid, kudambad tahtoiba opeta kel’t da ühtneda konkursoihe. 

Ol’ga Jevgenjevna om hüvä opendai. Hän vaumiči äi pästnikoid, kudambad ozutiba hüvid vepsän da anglian keliden tedoid, konz päzuiba opendamhas universitetha. Hän om todesine kodikelen kaičii, lujas navedib ičeze kodiröunad. Ol’ga mahtoi sündutada openikoiš armastust ičeze ezitatoiden kodikel’he da kul’turaha. Hänen urokad da opendusen irdpoližed töd oliba lujas melentartuižed lapsile. 

– Kaikuččen voden, konz openduzvoz’ lopihe, mö mänetim Vepsläižid besedoid. Äi vot nece oli hivä tradicii miide školas. Openduzvoden lopus mö lapsideke vaumičim programman i kucuim besedoile mamoid, baboid. Lapsed lugiba runoid, sanuiba muštatesid da ozutiba sarnoid. Kaikutte baboi tuli ičeze paštatesenke. Ezitusen däl’ghe mö kaik ühtes diim čajud pirgiideke. 

Hän vaumiči äi pästnikoid, kudambad ozutiba hüvid vepsän da anglian keliden tedoid, konz päzuiba opendamhas universitetha.

Sur’ znamoičend vepsän kelen da vepsän rahvahan tradicijoiden kaičendas om muzejal. Joga voden mö lapsideke ajelimoi Šuutarven muzejaha. Sigä lapsiden täht teht’he openduzčasuid, vedetihe ozutelusid, tundištoittihe vepsän kul’turanke. Nügüd’-ki nece vahv ühthižrad jatktase muzejan da školan keskes. 

Kaikuččen kezan lapsiden täht radoi etnokul’turine lager’ školas. Sigä mö openzim lapsideke vepsän kel’t, tegim heiden täht mastar’-klassoid, sportvändoid. Ilokaz oli aig. Lapsile lujas mel’he oliba nened vastused.

Ol’ga Jevgenjevna openzi lapsid vepsän kel’he 26 vot. Jäl’ges školha tuliba nored vepsän kelen opendajad. No Ol’ga Jevgenjevna jatksi abutada heile: vaumiči lapsid vepsän kelen olimpiadoihe, praznikoihe, festivalihe, konferencijoihe, miččed om sidotud vepsän rahvahan istorijanke da kul’turanke. Enččed openikad lujas navediba da arvostaba händast, nügüd’-ki paksus soitaba da tuleba adivoihe.

Jo kaks’ vot Ol’ga Mironova om pensijal, no hän jatktab opeta vepsän kel’he aigvoččid ičeze kodiküläs ”Värtin”-etnokeskuses. 

– Jo koumanden voden mö keradamii vanhembideke kursiile. Kaik ken käveltaze, d’o hivin lugetaze, kirjutetaze. Otam grammatikad, lugem, pagižem, kändam, otam materialoid ”Kodima”-lehtesespäi da lapsiden ”Kipinä”-kulehtesespäi. Necil vodel zavodim rata vel käzil, enamba kudom. Školas-ki tegem lapsideke tätüižid, heboid…  

Ol’ga Jevgenjevna om opendai sures kirjamespäi, todesine vepsän kelen tundii, parahim nevonik da abunik vepsläižele norištole. Hän kandab armastust kodikel’he voziš päliči, tegeb suren panendan vepsän rahvahan hüvüdeks. 

POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Kiviteollisuuden panos talouteen kasvaa
Viitenä viime vuotena Karjalan kiviteollisuuden verotulot ovat melkein kolminkertaistuneet. Viime vuonna veromaksut kasvoivat noin 15 prosenttia vuodentakaisesta.
Oma Mua
Opastajan viizahus
Kazahstuanan rahvahan suarnat ollah opastajat, tävvet monien polvien rahvahien viizahuttu. Tämä’ surnu kerdou erähän Opastajan neros.
Karjalan Sanomat
Arktisen alueen kehitys fokuksessa
Petroskoissa pidetyssä foorumissa käsiteltiin poliittista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta Venäjän Arktiksella.
Karjalan Sanomat
Tuotteiden nimitys: tutkimus vähentää virheitä
Karjalan tutkimuskeskus tutkii karjalan kielen käyttöä tuotteiden nimityksessä Karjalassa. Tasavallan asukkaita kutsutaan osallistumaan tutkimukseen.
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana