Omamualazet ečitäh tieduo Anna Samsonovah nähte

Omamualazet ečitäh tieduo Anna Samsonovah nähte

25.03.2021
Priäžän kylän eläi Vera Ivanova kiändyi Oma Mua -lehten puoleh eččijes ristittyzii, kudamat tiettäs midähahto priäžäläzes opastajas, sananpolvien keriäjäs Anna Samsonovas libo hänen omahizis.
Anna Samsonovan paginois oli rahvahan viizahuttu da karjalan kielen rikkahuttu. Kuva on otettu Priäžan lyydilaižad sananpolved -kniigaspäi.
Anna Samsonovan paginois oli rahvahan viizahuttu da karjalan kielen rikkahuttu. Kuva on otettu Priäžan lyydilaižad sananpolved -kniigaspäi.

Priäžan lyydilaižed sananpolved -kniigan algusanas “Rahvahan mielevuden kuldaižed d’uured” on mainittu, ku vuvvennu 1959 Grigorii Makarov on piästänyh ilmah Karielazet sananpolvet, privutkat, arvautukšet -kogomuksen. Tämän kniigan da eri lehtilöin kauti Grigorii Makarov potakoičči rahvastu keriämäh sananpolviloi da sananpiälöi da työndämäh niilöi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttah.

Potakoičuksih vastattih enimyölleh opastunnuot kyläläzet. Enämbän toizii sananpolvie työndi Priäžän opastai Anna Timofejevna Samsonova. Hänen enzimäzes kirjazes, kudaman häi työndi Instituuttah kylmykuus vuvvennu 1960, oli kaksikymmen karjalastu sananpolvie. Net oli kirjutettu kirillizil kirjaimil ilmai kiännöksii da sellityksii.

Vastah Anna Timofejevna sai kirjazen, kudamas hänel sellitettih, kui pidäy oigieh kerätä tämänmostu materjualua. Yhtehizen ruavon aigah Anna Timofejevnan työndi Instituuttah läs tuhattu lyydilästy sananpolvie da sanondua.

– Anna Samsonova oli intelligentnoi da opastunnih ristikanzu, häi työndi kirjazii Instituuttah vuvven 1962 loppussah. Sulakuus 1968 häi kuoli. Pahakse mieldy, tämän naizen elokses libo hänen omahizih nähte tänäpäi ei ole tieduo. Priäžän školan opastajien luvettelos hänen nimie ei ole. Minä potakoičen Oma Mua -lehten lugijoi, ket tundiettih Anna Samsonovan libo tundietah hänen omahizii, kirjuttamah toimitukseh. Joga tiedo olis tärgei meile, kirjutti toimitukseh Vera Ivanova. 


LIŽIÄ AIHIES
Kodima
Opendai Šoutjärvespäi om üks’ “Karjalan Voden opendai” -konkursan vägestaišpäi
Tämbei Kostomukšas tehtihe “Karjalan Voden opendai” -konkursan ühthevedod. “Kodikeliden opendai” -nominacijas vägesti vepsän kelen opendai Šoutjärvespäi Anastasia Jevtušenko.
Karjalan Sanomat
Kirjastojen yö: tasavallan piireissä tilaisuus keräsi yli 3 800 lukijaa
Tänä vuonna yleisvenäläinen tilaisuus pidettiin 13. kerran. Kirjastoissa lukijoille oli tarjolla paljon kiinnostavaa. Sortavalan ja Segežan kirjastot järjestävät tilaisuuden ensi syksynä.
Kipinä
Suomalaiž-ugrilaižes školas lopihe vepsän kelen nedal’
Kaikuččen voden Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižes školas tehtas karjalan da vepsän keliden nedalid. Nene akcijad om omištadud Karjalan da vepsän kirjutuzkeliden päiväle.
Karjalan Sanomat
Karjalassa avataan visakoivun koekenttä – Tänä vuonna istutetaan 2 500 puuta
Mittavaa projektia toteuttavat julkinen osakeyhtiö Segeža group, tasavallan hallitus ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat.
Karjalan Sanomat
Seulontatutkimus: Karjalassa tutkitaan muun muassa tasavallan asukkaiden lisääntymisterveyttä
Petroskoin poliklinikassa numero 3 on avattu osasto, jossa tutkitaan lisääntymisikäisiä tasavallassa.
Kodima
Karjalan kodikeliden opendajad vediba ozutandurokad Petroskoiš
Karjalas 28. kerdan tehtas ”Karjalan Voden opendai”-konkurs. Sihe ühtni 33 opendajad. Kaks’ heišpäi vedäb školiš vepsän kel’t.
Karjalan Sanomat
Aerofoniyhtye soittaa bändinä ja orkesterin osana
Aerofonisoittajat tutkivat karjalaisia perinteisiä puhallinsoittimia, soittavat yhtyeessä ja edustavat aerofoneja kansallisoitinorkesterissa.
Karjalan Sanomat
Taajaman kerhotoiminnan tueksi – Lahkolammen kulttuuritalo saadaan kuntoon
Kulttuurilaitoksessa vaihdetaan ikkunat uusiin sekä korjataan katto ja lattiat. Korjaustöitä tehdään Kulttuuri-kansallishankkeen rahatuella.
Karjalan Sanomat
Petroskoihin suunnitellaan tunnelin rakentamista
Tunneli aiotaan rakentaa radan alle. Tunneli johtaa Dostojevskinkadulta Halturininkadulle. Uuden rakennushankkeen tarvitaan seitsemän miljardia ruplaa.
Kipinä
Kipinä vierailee: luetaan karjalaa lehden kanssa
Kipinä-lehden toimittajat kertoivat koululaisille lastenjulkaisun valmistamisprosessista ja ominaisuuksista. Lapset lukivat karjalan kieltä pelien avulla.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana