Uusi projekti tukee etnoteattereita

Uusi projekti tukee etnoteattereita

Jelena Maloduševa
30.03.2024
Projekti auttaa pohjoisen eepoksista ja myyteistä kiinnostuneita nuoria ohjaajia ja lavastajia tekemään ensimmäisiä esityksiään.
Sysäyksenä Etnoteatterin työpaja -projektille oli Luoteis-Venäjän teattereiden johdon ja nuorten asiantuntijoiden paneelikeskustelu Pietarissa kesällä 2023. Kuva: Artur Žuravljovin arkistokuva
Sysäyksenä Etnoteatterin työpaja -projektille oli Luoteis-Venäjän teattereiden johdon ja nuorten asiantuntijoiden paneelikeskustelu Pietarissa kesällä 2023. Kuva: Artur Žuravljovin arkistokuva

Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahasto tukee kiinnostavia projekteja, joiden toteuttajat ovat usein nuoret aktivistit. Uusi Etnoteatterin työpaja -projekti on tästä näkyvä esimerkki.

— Projektimme on tarkoitettu nuorille ohjaajille ja lavastajille sekä teatterikorkeakoulujen opiskelijoille. Ideana on se, että nuori asiantuntija löytää oman teatterinsa, projektin johtaja Artur Žuravljov kertoo.

Žuravljovin mukaan projekti auttaa nuoria ohjaajia ja lavastajia ilmaisemaan itseään ammatissaan. Projektin aikana pohjoisten kansojen myyttejä, eepoksia ja tarinoita tehdään tunnetummaksi ja näytetään niiden omaperäisyyttä.

— Olemme tehneet perusteellisen pohjatyön. Projektin suunnittelu kesti noin puolitoista vuotta. Muutimme projektimme monta kertaa ennen kun saimme sen lopulliseen kuntoon. Projekti osallistui Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahaston kilpailuun kaksi kertaa, ja tänä vuonna se sai tukea, Žuravljov kertoo.

Tarinat pohjautuvat karjalaisiin ja komilaisiin myytteihin ja tarinoihin, komilaissyntyisen kansatieteilijän ja kirjailijan Kallistrat Žakovin teoksiin sekä Tšukotkan ja Sahan satuihin.
Artur Žuravljov, projektin johtaja

Projekti toteutetaan Komin tasavallan Syktyvkarin Viktor Savinille nimetyssä draamateatterissa. Työpajan toiminta koostuu kolmesta vaiheesta. Ensin projektin tiimi ottaa vastaan osallistumishakemuksia nuorilta ohjaajilta ja lavastajilta.

Projektin verkkosivulla on saatavilla kymmenen tarinaa, joista ohjaajasta ja lavastajasta koostuva hakijatiimi valitsee ohjattavakseen yhden ja kertoo hakemuksessaan muun muassa ohjausideoistaan.

— Tarinat pohjautuvat karjalaisiin ja komilaisiin myytteihin ja tarinoihin, komilaissyntyisen kansatieteilijän ja kirjailijan Kallistrat Žakovin teoksiin sekä Tšukotkan ja Sahan satuihin, Žuravljov sanoo.

Projektin raati valitsee kymmenen tiimiä, jotka luovat kesällä Syktyvkarin draamateatterin näyttämöllä teatteriluonnoksiaan.

Paras esitys laajennetaan ja sen pohjalta luodaan täyspitkä teatteriesitys, joka pääsee Syktyvkarin draamateatterin repertoaariin.

— Toivomme, että projektin aikana syntyneet näytelmät pääsevät myös muiden Venäjän pohjoisalueilla sijaitsevien teatterien repertoaariin, projektin johtaja sanoo.

Žuravljovin mielestä joskus nuorten ohjaajien ja lavastajien on vaikea löytää oma teatterinsa. He eivät tiedä, mitkä teatterit toimivat Venäjän eri alueilla.

— Projekti tutustuttaa osallistujia teattereihin, jotka voivat sitten kutsua heidät työskentelemään, hän toivoo.

Nuorten ohjaajien on tärkeä kiinnittää huomiota materiaalin valintaan. Se voi olla eeppinen teos tai oman kansan satu. Se voi olla myös nykyinen tarina, jossa käytetään myyttejä tai kansallisia tarinoita.
Vjatšeslav Poljakov, kilpailuraadin jäsen, Karjalan kansallisen teatterin pääohjaaja

Kilpailuraadissa on viisi pohjoiskaupunkien teattereiden johtajaa ja yksi pääohjaaja. Raadin puheenjohtaja on Moskovan Anton Tšehoville nimetyn draamateatterin taiteellinen varajohtaja Pavel Rudnev.

— Nuorten ohjaajien on tärkeä kiinnittää huomiota materiaalin valintaan. Se voi olla eeppinen teos tai oman kansan satu. Se voi olla myös nykyinen tarina, jossa käytetään myyttejä tai kansallisia tarinoita, kilpailuraadin jäsen, Karjalan kansallisen teatterin pääohjaaja Vjatšeslav Poljakov neuvoo.

— On aina kiinnostavaa katsoa muiden kansallisten teattereiden eläviin ja omaperäisiin tarinoihin pohjautuvia esityksiä. Vaikka ohjaajien tulkinnat eroavat toisistaan huomattavasti, rakkaus omaa kotiseutuaan kohtaan ja kansanperinteiden kunnioitus yhdistyvät esityksissä, hän jatkaa.

Projektin johtaja Artur Žuravljov on syntyisin Komin tasavallan Uhtan kaupungista. Ehkä siksi hänen oli luonnollista toteuttaa hanke kotiseudullaan.

— Kesällä lomailin Uhtassa ja mieleeni tuli idea projektin toteuttamisesta Syktyvkarin draamateatterissa. Teatterin johtaja Mihail Matvejev kannatti silloin ideaani, Žuravljov muistelee.

— Etnoteatterin työpaja on Avoin työpaja -teatterikeskuksen toteuttama projekti, hän lisää.

Etnoteatterin työpaja -projekti kestää lokakuuhun asti.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana