Paimoi torvel lirahuttau

Paimoi torvel lirahuttau

Valentina Mironova
08.12.2023
Ennevahnas joga talois oli oma lehmy da vie äijy lammastu. Keviäl rahvas piästettih žiivattoi pihale, läs puolen vuottu, kaiken sygyzyn da talven, net seizottih tahnuos. Täs kirjutukses pagin rodieu paimois.
Paimoi, Vienankarjala, vuozi 1894. Kuva: I.K. Inha
Paimoi, Vienankarjala, vuozi 1894. Kuva: I.K. Inha

Jyrrinpäivänny, 6. oraskuudu, emändy laski žiivattoi pihale enzimäzen kerran. Pyhiä Jyrgie pietäh žiivatoin kaččojannu, uskottih, ku se hukkii da kondieloi val’l’astau.

Oraskuun allus oli vie vilu da heiny vie ei ehtinyh kazvua, sendäh emändy vaiku pikoi kodvazekse talutteli žiivattoi pihale. Häi varusti sieglan, obrazan, jäičän, lehmän kellon, tuohuksen da oman ičen pastetun leibykannikon, kudaman tahtahah jauhon keskeh oli pandu žiivatan villua.

Emändy kierdi kirvehel libo koukul lattiel kruugan. Kirvehen da koukun pani tahnuon kynnyksele da niilöis piäliči žiivatoil pidi harpata pihale. Kynnysty pitkin emändy pani iččes vyön.

Meččäh žiivattoi laskiettih, konzu heiny rubei kazvamah. Sen ližäkse tarkah kačottih päivii, pidi olla toinargi libo nelläspäivy, kazvaju libo täyzi kuu. Parembi olis, gu päiväine ei pastas da olis suvituuli.

Emändy pani käzih alazet, otti virboiviččazet da työndi žiivattoi yhtehizeh karjah. Ku lähäl ei olluh pättäviä kohtua, žiivattoi viettih suarele. Sie lehmät oldih ičekseh, emändät vaiku kaksi kerdua päiväs käydih niilöi lypsämäh.

Enimytten paimoi kačoi da vardoičči žiivattoi meččyelättilöis, tiedoiniekoin da susiedoin pahas silmäs. Paimoikse otettih vakkinaine mužikku.

Konzu enzimäzen kerran žiivattoi laskiettih pihale, kučuttih tiedoiniekku, kudai luvun avul työndi paimoin karjanke meččäh, priskutti žiivattoi viel. Lugu lugiettih torven, vyön da kunutan piäl. Ku paimoi lienne torvel soitti libo vyön sidoi kiindiembäh, kai lehmät iče kerävytti hänes ymbäri. Niilöih veššelöih vierahil ei suannuh kätty panna. Toiči paimoi iče tiezi kai luvut, sit sanottih, ku häi tiijol paimendau.

Paimoi huondeksil rahvahii nostatti, enzimäzen kerran ku torvel soitti, sit emändät havačuttih, toizen – mendih lehmii lypsämäh, kolmanden soiton jälles pidi žiivattu pihale laskie.

Paimoi mečäs d’oktih kastetul kunutal luadi rajan, kuduas piäliči lehmät ei mendy, pyzyttih yhtes kohtas.

Paimoi pidi paginua mečänižändänke, sih niškoi pani kannon piäle leibiä libo pastostu. Uskottih, ku tämän jälles paimoil sai joute istuo, mečänižändy hänes tuači paimendi. Ku mitahto priičču žiivatanke rodivui, uskottih, ku Jumal libo mečänižändy riähkis žiivatan otti.

Paimoi huondeksil rahvahii nostatti, enzimäzen kerran ku torvel soitti, sit emändät havačuttih, toizen — mendih lehmii lypsämäh, kolmanden soiton jälles pidi žiivattu pihale laskie.

Torven soitandal paimoi keräi žiivattoi mečäs illal da toi kyläh. Hänel keräl oli tuohes luajittu kaššali, torvi da keppi.

Mečänižändäle paimoi uskaldi mečäs olla viččua katkemattah da puudu kuadamattah. Tulen häi luadi vaiku muas olijois kuivis puun oksis. Paimoil ei suannuh mečäs syvvä nigo marjua, nigo gribua, da ni linnun jäiččiä. Ei suannuh tappua linduloi, meččyelättilöi, madoloi. Paimoil ei suannuh nikelle kätty andua, pahua sanua sanuo.

Paimoidu palkittih kezäkse, joga talois vuorotellen händy syöttettih da yökse jättettih. Mi žiivattua talois, sen verdua yödy paimoi perehes oli.

Muate händy pandih eriže luajittuh postelih, syöndäh niškoi hänel oli omat astiet dai luzikat. Kylyh häi meni enzimäzenny uvven vastanke, taloin emändy andoi hänele puhtahat sovat.

Ku lehmy kavonnou libo yöksynöy, kiännyttih tiedoiniekoin puoleh. Se kačoi, kunne žiivattu oli mennyh da nevvoi, kus pidäy eččie. Lehmy perehes oli piälimäizenny syöttäjänny, sendäh niilöi täytty vägie vardoittih.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Jiämäen harjas
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuvaillah Karjalan muinazien eläjien eloksentabua.
Karjalan Sanomat
Lääkärit palvelevat lähellä asuinpaikkaa
Karjalan terveysministeriön suunnitelmissa on rakentaa tänä vuonna kaksi ja korjata kymmenen terveysasemaa.
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana