Opiskelijat tutkivat Laatokan puistoa

Opiskelijat tutkivat Laatokan puistoa

Marina Tolstyh
28.03.2024
Laatokan saariston kansallispuisto ottaa vastaan 30 opiskelijaa kahden tutkimusmatkan aikana. Rahoitusta myönnetään valtion ohjelmasta.
Laatokan saariston kansallispuistossa viime lokakuussa käynyt opiskelijoiden retkikunta otti puistossa valokuvia, joita on esillä tänä vuonna Venäjä-messuilla. Kuva: Venäjän maantieteellisen seuran VKontakte-sivu
Laatokan saariston kansallispuistossa viime lokakuussa käynyt opiskelijoiden retkikunta otti puistossa valokuvia, joita on esillä tänä vuonna Venäjä-messuilla. Kuva: Venäjän maantieteellisen seuran VKontakte-sivu

Kaksi opiskelijoiden retkikuntaa osallistuu tutkimustöihin Karjalan Laatokan saariston kansallispuistossa tänä kesänä. Toista tutkimusmatkaa on suunnitellut kansallispuiston hallinto ja toista Moskovan talouskorkeakoulu. Molemmat projektit esiteltiin Avataan Venäjä uudestaan -ohjelman hankekilpailussa, jossa ne todettiin parhaiksi.

— Saaren ympäri -nimisellä tutustumisretkellä opiskelijat tutkivat etupäässä Laatokan Kilpolansaaren rannikkoa. Saari on muutaman kilometrin päässä Leningradin alueelta, ja saari on hyvin suosittu lepopaikka turistien keskuudessa, Laatokan saariston kansallispuiston johtajan apulainen Aleksandr Baršugov sanoo.

Kilpolansaari kuuluu Laatokan kansallispuistoon, mutta siellä on paikkoja, jotka ovat virallisesti puiston ulkopuolella. Saari on Laatokan kolmanneksi suurin.

Baršugovin mukaan retkikunnan päätehtävä on laskea saarella turistien suosimia levähdyspaikkoja ja arvioida, missä kunnossa ne ovat.

— Myös on tärkeä ottaa selville, onko saarella nuotio- ja roskapaikkoja, kuinka paljon telttoja pystytetään saarelle kesällä, retkikunnasta vastaava Baršugov kertoo.

Opiskelijat tutkivat ja kuvailevat levähdyspaikkoja, tekevät videoita ja ottavat valokuvia.

Istunnossa keskustelemme siitä, miten puistossa voi sovittaa yhteen luonnonsuojelua koskevia vaatimuksia sekä matkailun kehitysmahdollisuuksia, koulutustoimintaa ja muuta taloustoimintaa.
Andrei Andrjuškov, Moskovan talouskorkeakoulun opettaja

Moskovan talouskorkeakoulun opettaja Andrei Andrjuškov kutsuu johtamaansa retkikuntaan opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita, jotka osaavat pitää kyselyjä, tehdä työtä määräysten ja asetusten kanssa sekä toteuttaa kulttuurisia ja ekologisia hankkeita.

— Retken aikana nuoret tutustuvat puistoon ja auttavat puiston hallintoa nostamaan esille niitä ongelmia, joihin puisto on törmännyt, Andrjuškov täsmentää.

Retkikunnan jäseniä on yhteensä 15. He haastattelevat sekä puiston toiminnassa mukana olevien tahojen edustajia että myös puiston ulkopuolella asuvia asukkaita.

— Näin keräämme erilaisten tahojen edustajien mielipiteitä puiston tulevasta kehityksestä, retkikunnan johtaja esittää.

Esimerkiksi Kilpolansaarella Ostrov-niminen ei-kaupallinen järjestö on pitänyt koulutusleirejä.

— Retken aikana pidämme istunnon, jossa keskustellaan eri tahojen edustajien kanssa puiston kehityksestä. Keskustelemme siitä, miten puistossa voi sovittaa yhteen luonnonsuojelua koskevia vaatimuksia sekä matkailun kehitysmahdollisuuksia, koulutustoimintaa ja muuta taloustoimintaa, Andrjuškov miettii.

Hänen mukaansa opiskelijat voivat myös auttaa puiston työntekijöitä valmistamaan lainsäädäntöaloitteita, jotka voisivat säätää puiston alueella toteutettavaa matkailu- ja koulutustoimintaa.

Tämän vuoden tutkimusretkien hankekilpailuun saatiin 400 hanketta 129 yliopistolta ja korkeakoululta sekä 106 järjestöltä, rahastolta ja valtionlaitokselta Venäjän 106 kaupungista.
Ei-kaupallinen Venäjä on mahdollisuuksien maa -järjestö

Avataan Venäjä uudestaan -ohjelma edistää yliopistojen välistä yhteistyötä ja tukee opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden tutustumismatkoja eri puolille Venäjää hankkeiden puitteissa.

Ohjelma toimii Moskovan talouskorkeakoulun, Venäjän on mahdollisuuksien maa –alustan sekä Rosmolodež-nuorisoasiainviraston hallinnoiman Enemmän kuin matka -ohjelman tuella.

Opiskelijoiden retkeillä on mukana myös Venäjän maantieteellisen seuran ja vapaaehtoisten keskusten liiton edustajia.

— Tämän vuoden tutkimusretkien hankekilpailuun saatiin 400 hanketta. Niitä esitteli 129 yliopistoa ja korkeakoulua sekä 106 erilaista järjestöä, rahastoa ja valtionlaitosta Venäjän 106 kaupungista, kertoo tiedotteessaan ei-kaupallinen Venäjä on mahdollisuuksien maa -järjestö.

Tänä vuonna opiskelijat tekevät yhteensä 43 tutustumismatkaa maan 26 alueelle. Retki kestää noin kaksi viikkoa.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana