Liity mukaan puheiden keräämiseen

Liity mukaan puheiden keräämiseen

Marina Tolstyh
03.02.2023
Kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova toivoo, että vepsänja karjalan murrekartassa on esillä myös tuoreita puhenäytteitä. 12+ Kuva: Marina Tolstyh
Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova toivoo, että vepsänja karjalan murrekartassa on esillä myös tuoreita puhenäytteitä. 12+ Kuva: Marina Tolstyh

Venäjän tiedeakatemianKarjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitos käynnisti viime viikolla melkein puolen vuoden ajan kestävän tempauksen nimeltä Kuuntele kotikieltä. Tutkimuslaitos kutsuu opiskelijoita, opettajia ja muita aiheesta kiinnostuneita nuoria ja aikuisia keräämään vepsän ja karjalan kieltä osaavien puhenäytteitä.

— Puhetta voi äänittää sanelukoneella, kännykällä tai kameralla, sanoo Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova.

— Tietysti kielentutkijat etsivät haastatteluihin karjalaa ja vepsää puhuvia edelleenkin. Kuitenkin haluamme, että jokainen halukas voisi osallistua puhenäytteiden keräämiseen. Tämä on uusi kokemus karjalaa ja vepsää äidinkielenä puhuville, hän lisää. 

Tempauksen järjestäjät toivovat, että se auttaa säilyttämään ja tutkimaan vepsän ja karjalan kieltä sekä lisäämään asukkaiden kiinnostusta Luoteis-Venäjällä asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen kieliin ja kulttuuriin.

Tilaisuuteen voivat osallistua sekä Karjalan tasavallan että myös Leningradin, Vologdan, Tverin ja Murmanskin alueiden asukkaat.

Melkein puolen vuoden ajan kestävä Kuuntele kotikieltä -tempaus on osa hanketta, joka koskee Karjalan vepsän ja karjalan kielen VepKar -korpuksen tekemistä.

Puhenäytteiden keräys on osa hanketta, joka koskee vepsän ja karjalan kielen VepKar-korpuksen tekemistä. Hanke on saanut rahoituksen Venäjän tieteellisestä rahastosta.

Korpuksesta löytyy myös ensimmäinen vepsän ja karjalan murrekartta. Karttaan on merkitty jo 50 paikkaa ja äänitettä, joissa Karjalan sekä Tverin ja Murmanskin alueiden asukkaat kertoivat murteilla eri aiheista.

— Nämä puhenäytteet on saatu nykyisten tutkijoiden tutkimusretkillä sekä on valittu kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen äänitekokoelmasta ja myös Karjalan valtion televisio- ja radioyhtiön vähemmistökielisen toimituksen arkistosta, Rodionova sanoo.

Hänen mukaansa tempauksessa kerätyt sisällökkäät puhenäytteet ladataan sitten murrekarttaan.

— Puhenäytteiden täytyy olla omaperäiset. Haastattelija voi pyytää vepsän tai karjalan puhujaa kertomaan esimerkiksi omasta perheestään ja perheensä perinteistä. Vastaaja voi kertoa muun muassa joitakin hauskoja juttuja perheensä tai kotikylänsä elämästä, Rodionova täsmentää.

Haastateltavan ei tule lukea valmista tekstiä lehdestä tai kirjasta.

Puolestaan haastattelijan täytyy lähettää tutkimuslaitokseen tekemänsä alkuperäinen äänite. Sitä ei saa leikata mitään muotoon tai kokoon. Äänite voi kestää enintään 15 minuuttia.

— Pyydämme äänittämään niiden ihmisten puheita, jotka puhuvat vepsän ja karjalan kielen murteita. Nämä puhenäytteet ovat erittäin arvokkaita, kielentutkija korostaa.

Pyydämme äänittämään niiden ihmisten puheita, jotka puhuvat vepsän ja karjalan murteita. Nämä puhenäytteet ovat erittäin arvokkaita.
Aleksandra Rodionova, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija.

Viime viikolla 23. tammikuuta alkanut tempaus koostuu kolmesta osiosta. Puhenäytteiden kerääminen päättyy 7. heinäkuuta, minkä jälkeen tempauksen vetäjät kuuntelevat äänitteitä ja valitsevat niistä parhaat ja mielenkiintoisimmat. Tempauksen voittajat julkistetaan 7. lokakuuta ja sitten palkitaan.

— Kuuntele kotikieltä -tempaus on omistettu merkittäville kielitieteilijöille Grigori Makaroville ja Matti Hämäläiselle, Rodionova sanoo.

Tilaisuuden alkamis- ja päättymispäivät on valittu tietoisesti. Karjalan kielen ja kulttuurin kehitykseen suuren panoksen antanut Makarov syntyi 23. tammikuuta 1918 Aunuksen piirin Sammatuksen kylässä. Vepsän kieltä paljon tutkinut inkerinsuomalainen Matti Hämäläinen syntyi 7. lokakuuta 1903 Saaren kihlakunnan Luukkasin kylässä. 

Tempauksen järjestäjinä ovat muun muassa Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian oppilaitos ja Karjalan tasavallan karjalaisten 9. kerähmön valtuusto.

Näin haastattelu onnistuu

Haastatellusta on hyvä ottaa valokuva, ellei hän ole sitä vastaan. 

On otettava valokuva paikasta, jossa haastateltu asuu nyt.

Haastatellusta täytyy saada seuraavat tiedot: etu- ja sukunimi, syntymävuosi ja -paikka, asuin- ja työpaikka, koulutus ja ammatti. Myös äänityksen päivämäärä ja paikka täytyy kirjoittaa ylös. 

Äänitteen voi tehdä joko yksi henkilö tai ryhmä. Kaikkien osallistujien täytyy esittää henkilö- ja yhteystietonsa. 

Jokainen osallistuja tai osallistujaryhmä voi lähettää projektiin enintään kolme äänitettä.

Äänitteet ja videot on lähetettävä sähköposoitteeseen otsikolla Kuuntelen kotikieltä.

Lisää tietoa kilpailusta löytyy täältä.



LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana