Kieliä vapaaehtoisesti myös lapsille
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov odottaa tasavallan alkuperäiskansojen kansalaisjärjestöiltä uusia ideoita ja ehdotuksia.
— Tapaamisissa kansalaisjärjestöjen kanssa kerromme ensin siitä, mitä ministeriö teki alkuperäiskansojen hyväksi edellisvuonna ja mitä haluamme tehdä jatkossa. Järjestöiltä haluamme uusia ideoita. Nyt pyydämme järjestöjä miettimään, mitä voimme tehdä yhdessä lasten hyväksi, ministeri Kiseljov sanoo.
Ministeri ehdottaa, että Periodika-kustantamon rakennuksen tiloihin voidaan perustaa niin sanottu lasten kansallinen kehityspiste, jossa lapset voivat esimerkiksi lukea kansalliskieliä, tehdä piirrosfilmejä ja tietokonetyötä sekä äänittää lauluja. Nykyään kustantamon rakennuksessa sijaitsevat Karjalan kansallislehtien toimitukset, Oma Media -portaali, karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskus sekä Ystävyyden talo.
Periodikan johtaja Natalja Sinitskaja puolestaan lisää, että nyt rakennuksessa korjataan tiloja, joissa alkuperäiskielistä kiinnostuneille lapsille tarjotaan erilaisia aktiviteettejä karjalan, vepsän ja suomen kielellä.
Ministeri Kiseljovin mukaan karjalaisten ja vepsäläisten kansallisjärjestöt ovat aktiivisempia kuin suomen kieltä ja kulttuuria tukevat järjestöt. Kuitenkin suomen kielen kannatus on Karjalassa viime vuosina lisääntynyt sen jälkeen, kun on perustettu suomen kielen opettajan Tatjana Islamaevan johtama Karjalan suomen kielen keskus.
— Olen tyytyväinen siihen, että Karjalan kansallisuusministeriö on tukenut aloitteitani suomen kielen kehityksestä tasavallassa. Suomen kielen keskuksen aloittamat ilmainen suomen kielen kurssi ja suomen kielen viikko laitetaan nyt ministeriön tapahtumakalenteriin, Islamaeva esittää.
Ministeriön mukaan viime vuonna se myönsi kolmelle suomen kieltä ja kulttuuria tukevalle hankkeelle yli miljoona ruplaa. Hankerahalla tuettiin esimerkiksi Tšalnan kylän suomenkielistä Tuomi-yhtyettä, tehtiin näyttelyt inkerinsuomalaisten elämästä ja kansanpuvuista sekä julkaistiin kolme kirjaa. Ne ovat laulukokoelmat Karjalasta ja Inkerinmaasta sekä Tšalnan inkerinsuomalaisten kohtaloista kertova kirja.
Ministeriön tämän vuoden tapahtumakalenterissa ovat esimerkiksi 9. huhtikuuta Suomessa vietettävälle suomen kielen päivälle omistetut tapahtumat ja suomen kielen viikko lokakuussa.
Viime vuonna kansallisuuspolitiikan ministeriö järjesti tasavallan piirihallinnoille hankekilpailun, jonka tarkoituksena oli tukea alkuperäiskansojen kieliä ja kulttuureja piireissä. Kilpailun budjetti oli yhteensä kuusi miljoonaa ruplaa, joilla Prääsän, Aunuksen ja Kalevalan kansallisissa piireissä sekä Karhumäen, Belomorskin ja Äänisenrannan piireissä toteutettiin kuusi hanketta.
Hankkeiden puitteissa on perustettu esimerkiksi vierailukeskus Karhumäkeen, kudontatalo Säpsän kylään, käsityöläisten työpaja Belomorskiin ja vepsäläisten perinnekäsitöiden tilat Kalajoen etnokulttuurikeskukseen.
Aikuisille on järjestetty karjalan kielen kurssit Aunuksessa, Tuuksassa, Prääsässä, Kalevalassa, Uudessa Vilgassa, Vieljärvellä, Nuosjärvellä, Jessoilassa, Pyhäjärvellä sekä Viitanassa ja Jyskyjärvellä. Yhteensä kurssilaisia on ollut noin 150.
— Tänä vuonna on aikomus lisätä hankekilpailun budjetti 10 miljoonaan ruplaan. Haluaisimme, jotta kilpailuun osallistuisivat myös Kostamus ja Vuokkiniemi, joiden asukkaat lukevat niin suomea kuin karjalaakin. Tietysti vaiheittain kilpailuun pitää houkutella kaikki piirihallinnot, ministeri Kiseljov sanoo.
Tämän vuoden hankekilpailussa on mukana uusia kilpailusarjoja. Kilpailuun voi osallistua myös hankkeita, joissa karjalan, vepsän ja suomen kielen kurssit järjestetään ilmaiseksi myös lapsille.
