Karjalaisie valehšuarnoja

Karjalaisie valehšuarnoja

Irina Farisejeva, Tatjana Mikelis
17.02.2024
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oneženka-päiväkojin kašvattajat Tatjana Mikelis ta Irina Farisejeva. Hyö valmissettih kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja –šarjašta (6+). Kuva: Margarita Teterevleva
Oneženka-päiväkojin kašvattajat Tatjana Mikelis ta Irina Farisejeva. Hyö valmissettih kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja –šarjašta (6+). Kuva: Margarita Teterevleva

Tulen čuuto

Yheššä vanhašša karjalaisešša kämpäššä eli vanha kiukua ta rikeneh ohkasi:

— Oh-oh-oh! Uh-uh-uh!

Vanhan kiukuan luona šeisottih kiukuanvehkehet — patahanko, leipälapie, koukku, kiukuanhavu — ta hil’l’akkaiseh šuhistih:

— Šuh-šuh-šuh!

Kiukuan vierellä šeinällä rippu vanha aštieškuappi ta šurkiešti kriičkasi:

— Krii-krii!

Aštieškuapissa šeisottih kukšinat, puiset lusikat, kupit ta luuvvat, riehtilät ta čuhunnikat. Ta jo pitälti kenkänä ei ole käyttän niitä vanhoja esinehie.

Ka kerran ovi avautu ta vanhan kämpän kynnykšellä ilmešty pieni iloni Tuli. Kenkänä ei tietän mistä hiän on tullun.

— Hi-hi, karju hiän pimieh pirttih, ka kenkänä ei vaššannun.

Šilloin Tuli vesseläšti hypähti vanhan kiukuan šuuh. Kämppä heti muuttu valosakši, lämpimäkši, mukavakši. Kaikki kotivehkehet eleyvyttih. Kupit alettih pyörie, lusikat — kolaissa, a luuvvat juoštih ta ašettauvuttih stolalla. Patahanko hypähti ta veti meijän čuhunnikan kiukuah. Huttu heti alko pul’puttua, a kiukuanhavu alko pyyhkie kiukuata. Kiukua tuli lämpimäkši ta alko hil’l’akkaiseh laulua:

— Kupala, nai-nai-nai!

Meijän pieni iloni yštävä kaikkie šyötti, juotti ta muate pani. Šemmosen čuuton luati meijän moločča Tuli!

Vejen čuuto

Ennein-muinoin karjalaisešša Kinnermä-kyläššä, kumpasella on jo yli 500 vuotta, tapahtu tämmä kummallini istorija.

Kylän laijalla šeiso kakši puista kaivuo. Yksi oli nelikulmani ta katon kera, a toini oli šoikie ta pitän kepin kera, ihmiset šanottih šitä “kurekši”. Molommissa kaivoissa oltih puiset šankot. Yheššä kaivošša oli “elävä” vesi, a toisešša oli “kuollut” vesi.

Joka päivä kaivojen luokši tultih elukat, jotta juuvva vettä, ka ei voitu, vet hyö ei tiijetty missä kaivošša on “elävä” vesi. Niin ni käytäis elukat joka päivä, šeisottais ta vuotettais, još oravalla ei šattuis hätä.

Orava hyppeli okšalta okšalla ta tipahti muah, vähältä piäsi ryömimällä kaivojen luokši. Ta alko juuvva niistä vettä. Orava joi vettä kurki-kaivošta ta hänellä tuli vielä pahempi olo: hänen šilmissä pimeni, käpälät alettih vapissa ta häntä laškeutu. Orava töintuškin ryömi toisen kaivon luokši ta joi šiitä vettä. Ta tapahtu čuuto! Orava eleyty, alko hyppie ta tanššie. Hiän kumarti vejellä ta juoksi meččäh.

Niin Vejen čuuto toi onnie meijän kyläh ta kaikki elukat nyt voijah juuvva “elävyä” vettä.

Ihmisen čuuto

Meijän veräjien luona eläy čuuto!

Šielä ollah ruttohliikkuja reki ta ičeliikkujat viršut,

A kielellini kello pakajau täštä ta šiitä.

Heposenkenkät tiputah taivahašta ta tuuvvah onnie vuosiksi.

Pihalyhtyt paletah ympärillä, šanotah, jotta kojinisännät villitäh.

Kellot lyyvväh “bom-bom-bom”, taika on jo lähellä.

Kenpä luati kaiken šen čuuton? Ihmini luati kaiken!


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, Kendärv da muga edelleh.
Karjalan Sanomat
Yliopiston jälkeen töihin maaseudulle
Prääsän piirin kouluihin on tullut töihin neljä nuorta opettajaa.
Oma Mua
Ku vai lapsil olis hyvä
Tunnustuin täh pereheh Il’l’anpiän pruazniekannu Suuren Sellän kyläs. Kerras rubei himoittamah sanella rahvahal Anna Sergejevna da Sergei Vladimirovič Arbuzovien elokses.
Oma Mua
Kirjašto on paikka lukomisekši ta mukavakši ajanvietokši
Kalevalan piirin Borovoi-pos’olkašša avattih uuvvissettu kirjašto. Še tuli äijyä mukavammakši.
Karjalan Sanomat
Kiinnostus kieliin on laskussa
Tänä lukuvuonna vähemmistökieliä Karjalan kouluissa lukee hieman yli 5 500 lasta. Syksystä alkaen karjalan kieltä opetetaan jälleen Kostamuksen lukiossa.
Kipinä
Karjalan pirdajad tegiba uded taidehkuvad Vepsän mal
Karjalan Taidehmuzei jatktab “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed”- projektad, mitte om omištadud Änižröunan vepsläižile külile da niiden eläjile.
Karjalan Sanomat
Juuriaan etsimässä – Kansallinen aloitti ensi-illalla
Koko tarina on tytön uni, jossa hän tutustuu vepsäläiseen kulttuuriin ja yrittää saada tietää jotain itsestäänja löytää isänsä. Esitys sai yllättävän lopun.
Oma Mua
Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyö kehittyy
Šyyškuun 19. päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša vietettih pyorä stola Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyön kyšymykšistä.
Karjalan Sanomat
Kieli, perinteet ja elinolot sidoksissa toisiinsa
Karjalaisten 10. kerähmö suosittelee karjalan kielen oppituntien lisäämistä sekä asutusalueiden ja perinteisten elinkeinojen kehittämistä tasavallassa.
Oma Mua
Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh
Syvyskuun 20.-21. päivinny Petroskois piettih Karjalazien X kerähmö. Kerähmöh oli vallittu 66 deleguattua Karjalan erii piirilöis, linnu- da munitsipualualovehilpäi.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana