Jermilka ta Villišika

Jermilka ta Villišika

Kiänti Maikki Spitsina
26.12.2022
Venäläini starina.
Kerran Uuvven vuuvven uattona Jermilka veny kiukualla. 6+ Piiruššukšet Ol’ga Demidova
Kerran Uuvven vuuvven uattona Jermilka veny kiukualla. 6+ Piiruššukšet Ol’ga Demidova

Eryähäššä kyläššä eli Jermilka-poika. Hiän tykkäsi kaikkie truasittua ta pilkata. Jermilka ketänä ei varannun ta nakro kaikkie, ketä vain näki.

Kerran Uuvven vuuvven uattona Jermilka veny kiukualla. Pihalta alko kuuluo vesselä kellojen ta pillien šoitto. Hiän mäni pihalla ta näki, jotta pojat on šuorittu huhl  ’  akoiksi. Hyö kučuttih toisieki kisuamah ta laulamah. Pojat kučuttih Jermilkuaki.

Jermilka šuorisi ta huuhel’nikat lähettih kiertämäh talošta toiseh lauluan ta tanššien. Lapšet toivotettih rahvahalla tervehyttä, lykkyö ta onnie. Šiitä huuhel’nikat lähettih meččäh Villišikua tervehtimäh, jotta koko vuuvven talošša ois läškie ta jyvyä. Lapšet työnneltih jyvyä mečäššä ta laulettih kaunehie viršijä Villišijalla. A Jermilka tuaš omah tapah alko truašittua šitä: 

– Villišika-lihava, 

Pistykorva, koukkuhäntä, 

käršä pyörie lačakka…

Ei kerinnyn Jermilka lopettuakana, kun mečäštä hypähti šuuri mušta Villišika, noššalti Jermilkan šelkähäš ta mäni männeššäh. Lapšet pöläššyttih, juoštih kyläh ta kerrottih vanhemmilla, mitä tapahtu.

Ihmiset juoštih eččimäh Jermilkua, ka mistänä ei löyvetty.

Villišika vei Jermilkan meččäh ta tropni lumeh. Jermilka kaččou, ei ole ketänä pimieššä mečäššä. Hiän nousi puuh ta näki: aukiella šeisou kolme Pakkaista ta ajatellah, kellä mitä ruatua. Yksi Pakkani šanou:

– Mie luajin jiäšillan jovešta poikki.

Toini Pakkani šanou:

– Mie piäššän lumimyrškyn pellolla pyörimäh ta lunta tuiskuttamah.

Kolmaš Pakkani šanou:

– A mie kylätalojen ikkunoja korissan.

Pakkaset lähettih eri puolih. Jermilka šolahti puušta ta läksi kolmannen Pakkasen jälkijä myöten. Niin ni piäsi omah kyläh.

A kyläläiset Uutta vuotta otetah vaštah, lauletah, piirileikkijä tanššitah. Pakkani heitä kylmättäy, ei anna pihalla šeisuo, nenäštä kotiloih vetäy, ikkunoja koristau jiäkuvilla ta pirttihki šotkeutuu.

Kylöveh ihaštu, kun näki Jermilkan. Poika šöi ta kerto kaiken Pakkasen šuutkoista. Kyläläiset šytytettih pihalla šuuri ropivo ta ruvettih vielä lujempah laulamah, vielä terväntäh piirileikkijä tanššimah. Pakkasella tuli kovuan kuuma tulen viereššä. Hiän šiänty, kun näki, jotta ihmiset ei varata kylmyä, ta pakeni meččäh.

Kerrotah, jotta Jermilka enyä ketänä ei truasittan. Ei ni Villišikua, šentäh kun varasi šitä.



LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana