”Ilman rakkautta ei saa elää, mutta elämme”

”Ilman rakkautta ei saa elää, mutta elämme”

Anna Umberg
27.12.2021
Petroskoin draamateatteri esitti lyyrisen komedian rakkaudesta ja muutoksista, jotka ovat tapahtuneet. Romeoista ja Julioista (Casting) -esitys sai ensi-iltansa viime torstaina. Seuraavat näytökset järjestetään tammikuussa.
Komedian nuoret sankarit, 2000-luvun Romeot ja Juliat näyttelevät Shakespearea, tuntevat ja kokevat tunteita kuin Shakespearen sankarit. 18+ Kuva: Anna Umberg
Komedian nuoret sankarit, 2000-luvun Romeot ja Juliat näyttelevät Shakespearea, tuntevat ja kokevat tunteita kuin Shakespearen sankarit. 18+ Kuva: Anna Umberg

Petroskoin draamateatteri Luovapaja esitti petroskoilaiselle yleisölle lyyrisen komedian Romeoista ja Julioista (Casting), jota ei ole aiemmin esitetty Venäjällä eikä missään maailmassa. Siksi voi sanoa, että esitys on saanut maailmanensi-iltansa. 

Teatterille sen on ohjannut Ruotsissa asuva ohjaaja Aleksandr Nordštrem. Esityksen pohjana on tunnetun venäläisen kirjailijan Aleksei Slapovskin uusin näytelmä. Slapovski aikoi itse saapua paikan päälle, mutta ei ole pystynyt sairauden vuoksi.

Vain ensi näkemältä Slapovskin näytelmä voi tuntua kevyeltä.

— Näytelmä on vaikea, mutta se edistää aitoa venäläistä draamakirjallisuutta. Toiset kirjoittavat näytelmiä ja toiset tekstejä, joiden pohjalta ohjataan esityksiä. Teksteissä konflikti, luonteet ja kieli jäävät toiselle sijalle. Tekijöitä kiinnostaa eniten aihe. En tarkoita, ettei niitä saa esittää. Slapovski kuuluu niihin kirjailijoihin, jotka kirjoittavat näytelmiä, ohjaaja Aleksandr Nordštrem kertoo.

Näytelmä on vaikea, mutta se edistää aitoa venäläistä draamakirjallisuutta.
Aleksandr Nordštrem, ohjaaja

Näytelmä kertoo rakkaudesta ja muutoksista, jotka ovat tapahtuneet ajan mittaan. Esityksen päähenkilö lausuu loppukohtauksessa: ”Ilman rakkautta ei saa elää, mutta me elämme.” 

Näytelmän tapahtumat sijoittuvat kuvauspaikkaan. Rakastuneet parit, joilla ei ole teatterikokemusta, koe-esiintyvät Shakespearen suuriin rooleihin. Näyttelijät valitsee kunnianhimoinen ohjaaja, joka on eksynyt omissa tunteissaan. On vielä apulaisohjaaja, joka ei ole menettänyt toivoa perheonnesta. Kaikki sankarit herättävät hymyä ja myötätuntoa. Katsoja voi tunnistaa itsensä jostakusta heistä. 

Näytelmässä on mukana Luovapajan melkein kaikki nuoret näyttelijät. 

Näytelmässä esitämme kysymyksiä ja näytämme, että kaikki on muuttunut.
Aleksandr Nordštrem, ohjaaja

Komedian nuoret sankarit, 2000-luvun Romeot ja Juliat näyttelevät Shakespearea, tuntevat ja kokevat tunteita kuin Shakespearen sankarit. Ovatko nykynuoret valmiit ymmärtämään klassisia tekstejä? Mitä on rakkaus 2000-luvulla? Näytelmä pohtii kysymyksiä, mutta katsoja joutuu itse vastaamaan niihin.

— Nykyihminen suhtautuu Romeon ja Julian rakkaustarinaan toisin kuin aikaisemmat sukupolvet. Nyt Romeon ja Julian uhrautuva rakkaus ymmärretään kummalliseksi, hulluksi ja koomiseksi. En puhu siitä, että se on hyvää tai pahaa. Tämä on tosiasia. Näytelmässä esitämme kysymyksiä ja näytämme, että kaikki on muuttunut. Esitämme plussat ja miinukset. Kuitenkin katsoja päättelee, onko se hyvää vai pahaa, Nordštrem sanoo.

Esitys Romeoista ja Julioista (Casting) sai ensi-iltansa Luovapaja-teatterissa viime torstaina. Sen pääsee näkemään myös tammikuussa. Seuraavat näytökset järjestetään 12. ja 13. tammikuuta. 

Uusi hanke suunnitelmissa

Vuonna 1983 Leningradin teatterin, musiikin ja elokuvan instituutista valmistunut Aleksandr Nordštrem työskenteli jo aiemmin Karjalassa. 1980-luvuilla hän ohjasi muutaman esityksen Petroskoin Suomalaisessa (nyk. Kansallisessa) teatterissa.

— Vuonna 1982 tulin Suomalaiseen teatteriin ohjaamaan diplominäytelmän Kukaan ei usko. Siellä silloin Pauli Rinne työskenteli pääohjaajana. Vuoteen 1989 asti työskentelin teatterissa ohjaajana. Ohjasin kymmenen näytelmää. Työskentelin samanaikaisesti muissakin kaupungeissa, Aleksandr Nordštrem kertoo.

— Vuonna 1991 muutin Ruotsiin, mutta jatkoin yhteistyötä Suomalaisen teatterin kanssa. Ohjasin teatterissa Maria Callasin. Myös ohjasimme esityksen yhdessä teatterin pääohjaajan Andrei Dežonovin kanssa. Nyt suunnitelmissa on taas yhteishanke, ohjaaja kertoo.

Aleksandr Nordštrem ja Draamateatterin johtaja Aleksandr Poberežnyi-Beregovski ovat tunteneet toisensa 35 vuotta. He ovat pohtineet yhteistyöideaa jo pitkän aikaa.

— Nyt pandemian aikana päätimme kuitenkin toteuttaa tämän hankkeen. Ohjasin jo Slapovskin yhden näytelmän. Kirsikkatarha sai ensi-iltansa 20 vuotta sitten Ruotsissa, Nordštrem kertoo. 

Nyt ohjaaja on ohjannut Slapovskin tuoreen näytelmän Venäjällä.

Aleksandr Nordštrem on ohjannut myös Valko-Venäjällä, Suomessa, Latviassa, Tanskassa, Sveitsissä ja Italiassa. 




LIŽIÄ AIHIES
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Karjalan Sanomat
Ohjelmistojärjestelmä auttaa ohjaamaan liikennevirtoja
Karjalan tiedekeskuksen tutkijat kehittävät ohjelmistoa turvallisuuden parantamiseksi Petroskoin teillä.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana