“Marii pamaš” esitti marilaista perintyö Petroskoissa

“Marii pamaš” esitti marilaista perintyö Petroskoissa

17.06.2022
Kešäkuun 16. päivänä Petroskoi otti vaštah vierahie Mari Elin tašavallašta. Käynti oli omissettu marilaisella Pelediš pairem -kukkien pruasniekalla.
Mari pamaš -yhtyvenen artistat šoitettih rummulla ta šäkkipillillä, ta tanšittih. Kuva: Irina Zaitseva
Mari pamaš -yhtyvenen artistat šoitettih rummulla ta šäkkipillillä, ta tanšittih. Kuva: Irina Zaitseva

Mari pamaš -kollektiivin artistat yheššä Karjalan marilaiset -kanšalaisjärještön kera vietettih tapuamista Karjalan kanšojen yštävyštalošša, missä kerrottih Periodika-kuštantamon ruatajilla Pelediš pairem -pruasniekašta ta kanšanšoittimista.

Pelediš pairem on tärkeimpie marilaisie pruasniekkoja. Enši kertua šitä juhlittih vuotena 1920. Pruasniekka peruššettih neuvoštoaikana, ka ajan mittah še myöšty marilaisih juurih ta nykyjäh šiih kuuluu perintehellisen marilaisen ušon ritualija.

– 1900-luku oli vaikie Mari Elin tašavallalla. Vuuvvet 1920–1923 tuotih kuivutta, tautija, kylmie talvija. Oli tärkie innoššuttua marilaista rahvašta ta peruštua pruasniekan, kumpani ois herättän ihmisissä luovua innoššušta, korošti Karjalan marilaiset -järještön johtaja Mihail Asessorov. 

Marii pamaš -yhtyveh on 48 vuotta vanha. Nykyjäh šiinä on 32 artistua. Nuorimmalla heistä on 16 vuotta, a vanhimmalla on 70 vuotta. Petroskoih tuli kollektiivin 16 ošallistujua. Yhtyvehen taito-ohjuajana on Marija Solovjova. 

– Meijän kollektiivin yštävyššuhtehet Karjalan kera alettih vuotena 1988. Šilloin “Marii pamaš” tuli šuomelais-ugrilaiseh festivalih, kummaista vietettih Kiži-šuarella, kerto taito-ohjuaja. 

Laulut ta tanššit ollah marilaisen pruasniekan pakollisie elementtijä. Tapuamisešša marilaiset artistat šoitettih tärkeimmillä kanšallisilla šoittimilla – tumirilla ta šuvirilla šekä kerrottih niijen erikoisukšista.

Illalla halukkahat šuatih ihailla tarmokkahie marilaisie tanššija ta omaperäsie lauluja Marii pamaš- ta Šuldir -yhtyvehien konsertissa Kantele-talošša.  



Lisää aiheesta
Kodima
Opendai Šoutjärvespäi om üks’ “Karjalan Voden opendai” -konkursan vägestaišpäi
Tämbei Kostomukšas tehtihe “Karjalan Voden opendai” -konkursan ühthevedod. “Kodikeliden opendai” -nominacijas vägesti vepsän kelen opendai Šoutjärvespäi Anastasia Jevtušenko.
Karjalan Sanomat
Kirjastojen yö: tasavallan piireissä tilaisuus keräsi yli 3 800 lukijaa
Tänä vuonna yleisvenäläinen tilaisuus pidettiin 13. kerran. Kirjastoissa lukijoille oli tarjolla paljon kiinnostavaa. Sortavalan ja Segežan kirjastot järjestävät tilaisuuden ensi syksynä.
Kipinä
Suomalaiž-ugrilaižes školas lopihe vepsän kelen nedal’
Kaikuččen voden Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižes školas tehtas karjalan da vepsän keliden nedalid. Nene akcijad om omištadud Karjalan da vepsän kirjutuzkeliden päiväle.
Karjalan Sanomat
Karjalassa avataan visakoivun koekenttä – Tänä vuonna istutetaan 2 500 puuta
Mittavaa projektia toteuttavat julkinen osakeyhtiö Segeža group, tasavallan hallitus ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat.
Karjalan Sanomat
Seulontatutkimus: Karjalassa tutkitaan muun muassa tasavallan asukkaiden lisääntymisterveyttä
Petroskoin poliklinikassa numero 3 on avattu osasto, jossa tutkitaan lisääntymisikäisiä tasavallassa.
Kodima
Karjalan kodikeliden opendajad vediba ozutandurokad Petroskoiš
Karjalas 28. kerdan tehtas ”Karjalan Voden opendai”-konkurs. Sihe ühtni 33 opendajad. Kaks’ heišpäi vedäb školiš vepsän kel’t.
Karjalan Sanomat
Aerofoniyhtye soittaa bändinä ja orkesterin osana
Aerofonisoittajat tutkivat karjalaisia perinteisiä puhallinsoittimia, soittavat yhtyeessä ja edustavat aerofoneja kansallisoitinorkesterissa.
Karjalan Sanomat
Taajaman kerhotoiminnan tueksi – Lahkolammen kulttuuritalo saadaan kuntoon
Kulttuurilaitoksessa vaihdetaan ikkunat uusiin sekä korjataan katto ja lattiat. Korjaustöitä tehdään Kulttuuri-kansallishankkeen rahatuella.
Karjalan Sanomat
Petroskoihin suunnitellaan tunnelin rakentamista
Tunneli aiotaan rakentaa radan alle. Tunneli johtaa Dostojevskinkadulta Halturininkadulle. Uuden rakennushankkeen tarvitaan seitsemän miljardia ruplaa.
Kipinä
Kipinä vierailee: luetaan karjalaa lehden kanssa
Kipinä-lehden toimittajat kertoivat koululaisille lastenjulkaisun valmistamisprosessista ja ominaisuuksista. Lapset lukivat karjalan kieltä pelien avulla.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana