Ystävyystalo on tärkeä paikka eri kansoille
Petroskoin Karjalan kansojen ystävyystalosta on tullut hyvin suosittu paikka, jossa eri kansojen kulttuuriseurat ja kansalaisjärjestöt voivat tavata toisiaan sekä pitää omia tilaisuuksiia.
Lisäksi Ystävyystalo auttaa eri maista Karjalaan muuttaneita ulkomaalaisia sopeutumaan uuteen asuinpaikkaansa ja yhteiskuntaan.
— Hiljattain tapasimme tadžikkien, uzbekkien ja azerien kulttuuriseurojen kanssa. Keskustelimme niistä toimenpiteistä, jotka voivat auttaa näiden kansojen edustajia sopeutumaan Karjalaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti, Ystävyystalon johtaja Jelena Orehova sanoo.
Ystävyystalo on suunnitellut sitä varten erilaisia tilaisuuksia. Esimerkiksi 22. huhtikuuta ulkomaalaisten perheitä odotetaan Karjalan kansallisessa museossa. Opas kertoo tulkkien avulla Karjalan historiasta, kulttuurista ja perinteistä.
Ystävyystalo avattiin Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön tuella vuoden 2020 loppupuolella. Talo kuuluu hallinnollisesti Periodika-kustantamoon, joka julkaisee lehtiä suomen, karjalan ja vepsän kielellä.
Hiukan yli kahden vuoden aikana talossa on pidetty noin tuhat erilaista tilaisuutta.
Karjalaan viime vuosina muuttaneilla tadžikeilla ja uzbekeilla on melko paljon sopeutumisongelmia. Yksi niistä on Orehovan mukaan venäjän kielitaidon puute. Tietysti näiden kansojen lapset omaksuvat kieltä venäjänkielisessä ympäristössä paljon helpommin kuin heidän vanhempansa.
—Toukokuusta alkaen Ystävyystalossa alkaa toimia venäjän kielen keskustelukerho. Sen tehtävä on parantaa Karjalaan saapuneiden ulkomaalaisten venäjän kielen taitoa. Kerhossa keskustellaan venäjän kielellä eri aiheista venäjän kielen opettajan kanssa, johtaja kertoo.
Kerho toimii kerran viikossa lauantaisin.
Nyt Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriö, Ystävyystalo ja Karjalan koulutuksen kehitysinstituutti tekevät yhteistyössä lottopelin Karjalan historiasta ja nähtävyyksistä.
— Valmiit lotot testataan ensin kouluissa ja sitten luovutetaan yhteiseen käyttöön kansojen kulttuuriseuroille, Orehova sanoo.
Ystävyystalon johtaja on ammatiltaan venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja. Hänellä on myös kokemusta työstä Karjalan yhteiskunnallisessa kamarissa.
Ystävyystalo on tuttu paikka myös oppilaitosten oppilaille.
— Otamme vastaan koululaisia ja opiskelijoita hyvin usein. Eri-ikäisten oppilaiden ryhmät käyvät talossa keskimäärin kaksi kolme kertaa viikossa, Orehova esittää.
Toiset oppilaat käyvät talossa opastajiensa kanssa tutustumassa sen toimintaan ja tiloihin. Toiset ovat mukana talon teematilaisuuksissa.
Esimerkiksi helmikuussa Isänmaan puolustajan juhlapäivän alla 40. lukion yläluokkalaiset ja heidän venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja Margarita Vozdviženskaja osallistuivat Ystävyystalon ensimmäiseen Kirjallinen olohuone -tilaisuuteen. Osallistujat keskustelivat venäläisen kirjailijan Aleksei Tolstoin Venäläinen luonne -teoksesta.
Huhtikuun 11. päivänä Venäjällä vietettiin kansainvälistä natsien keskitysleirien vankien vapauttamispäivää. Tämän yhteydessä Petroskoin 10. koulun oppilaat pitivät Ystävyystalossa teematilaisuuden.
Orehovan mukaan koululaiset ja opiskelijat yllättyvät joka kertaa kuullessaan, että Karjalassa asuu yli 130 kansan edustajia.
— Oppilaat yllättyvät aina positiivisesti siitä, että Karjalassa asuu sovussa niin paljon erilaisia kansoja, johtaja korostaa.
Opiskelijoita mukaan konferenssiin ja neuvostoon
Ystävyystalon johtaja Jelena Orehova on ollut virassa vasta kaksi kuukautta. Hänellä on paljon intoa ja halua kehittää talon monipuolista toimintaa, jossa on välttämättä mukana opiskelijoita ja muita nuoria ihmisiä.
— Lähikuukausina yritän muodostaa nuorten vapaaehtoisten neuvoston. Vapaaehtoiset eivät ole ainoastaan apulaisiamme talon tilaisuuksissa vaan he ovat ennen kaikkea talon tuoreita ideoita synnyttäviä neuvonantajia, johtaja miettii.
Nyt hän valmistelee opiskelijoiden konferenssia yhdessä Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön asiantuntijoiden kanssa. Toukokuun 12. päivänä pidettävän konferenssin aihe liittyy kansojen välisten suhteiden yhteensopivuuteen.
— Tilaisuuteen odotamme ennen kaikkea Petroskoin valtionyliopiston ja muiden korkeakoulujen opiskelijoita. Videoyhteyden välityksellä haluaisimme kutsua konferenssiin myös lehtoreita muista Venäjän korkeakouluista, Orehova täsmentää.
Ystävyystalolla ei ole haaraosastoja piireissä, mutta talo aikoo kehittää hyviä yhteistyösuhteita kansojen välisen yhteistyön keskusten kanssa. Niitä on piireissä 14. Tavallisesti nämä keskukset toimivat kirjastojen tiloissa. Työ on niissä vapaaehtoinen, ja johtajat ovat reippaita paikallisia asukkaita.
