Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin

Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin

Margarita Pehkonen
06.12.2021
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Karjala-tanssiyhtye on järjestänyt tanssi-illat, joissa halukkaat voivat oppia tanssimaan karjalaisia kansantansseja. Videoprojektin johtaja toivoo, että video-opas auttaa lisäämään kiinnostusta kansantansseja kohtaan. Kuva: Karjala-tanssiyhtyeen VKontakt
Karjala-tanssiyhtye on järjestänyt tanssi-illat, joissa halukkaat voivat oppia tanssimaan karjalaisia kansantansseja. Videoprojektin johtaja toivoo, että video-opas auttaa lisäämään kiinnostusta kansantansseja kohtaan. Kuva: Karjala-tanssiyhtyeen VKontakt

Lähiaikoina jokainen saa mahdollisuuden tutustua karjalaisiin kansantansseihin. Karjala-yhtye valmistaa karjalaisten kansantanssien video-oppaan.

— Video-oppaan fokuksessa on 1920—1930-luvun tansseja. Tietoa kansantanssien tekniikasta löytyy esimerkiksi kansantanssinopettajan ja balettimestarin Viola Malmin kirjoista, mutta kirjaa lukemalla on vaikea ymmärtää, miltä tanssi oikein näyttää. Näin syntyi idea kuvata video-opas, hankekoordinaattori ja Karjala-yhtyeen johtaja Andrei Anisimov kertoo.

— Muutama vuosi peräkkäin olemme järjestäneet Hienoja tansseja -tanssi-illan, jossa kaikki halukkaat oppivat tanssimaan kansantansseja. Nämä tanssi-illat ovat olleet kovassa suosiossa. Video-opas auttaa lisäämään ihmisten kiinnostusta perinteiseen kulttuuriin ja tansseihin, hän jatkaa.

Video-oppaaseen kuuluvat tanssit ovat helppoja, kaikki pystyvät oppimaan niitä.
Andrei Anisimov, hankekoordinaattori ja Karjala-yhtyeen johtaja

Anisimovin mukaan laajasti on tunnettu yli 20 karjalaista kansantanssia, mutta video-oppaaseen tulee vain osa niistä.

— Ensiksi halusimme kuvata 15 videota, mutta sitten päätimme kuvata 16. Video-oppaaseen kuuluvat tanssit ovat helppoja, kaikki pystyvät oppimaan niitä, Anisimov sanoo.

Tanssitekniikan lisäksi video-opas kertoo tanssien historiasta. 

— Informaatiota historiasta olemme löytäneet venäjän- ja suomenkielisestä kirjallisuudesta sekä verkosta. Siitä huolimatta, että videot sisältävät tanssien historiaa, ne ovat hyvin lyhyet. Yksi video kestää enintään neljä minuuttia. Koko videosarja kestää 47 minuuttia, Anisimov kertoo.

Tansseista kerrotaan kahdella kielellä: venäjäksi ja vienankarjalaksi.

— Voisimme toki tekstittää videota, mutta tekstitys voi viedä katsojan huomion itse tansseista, Anisimov sanoo.

Anisimov sanoo olevansa valmiina äänittää videot muillakin kielillä, mutta rahoitus riittää vain kahdenkieliseen versioon.

Videoiden lisäksi verkosta löytyy nimenomaan hanketta varten tallennettuja tanssisävelmiä.
Andrei Anisimov, hankekoordinaattori ja Karjala-yhtyeen johtaja

Kaikki tanssivideot on jo kuvattu, mutta opas ilmestyy vasta ensi vuonna. Tanssiopas tallennetaan DVD-levylle.

— Suunnitelmissamme on julkaista 200 levyä. Tämä määrä riittää, koska videot löytyvät myös sosiaalisista medioista, hankekoordinaattori sanoo.

— Videoiden lisäksi verkosta löytyy nimenomaan hanketta varten tallennettuja tanssisävelmiä. Tallennukseen osallistui Karjalan tunnettuja muusikkoita kuten esimerkiksi Arto Rinne, hän jatkaa.

Tanssihanke toteutetaan tänä vuonna perustetun Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden säätiön rahoilla. Voittajien joukkoon päässyt videoprojekti sai lähes 870 000 ruplaa apurahaa. Video-oppaan kuvauksen ja tanssisävelmien tallennuksen lisäksi näillä rahoilla Karjalan piireissä järjestetään tanssityöpajoja.

— Aiomme järjestää työpajoja viidessä piirissä. Lähdemme tanssimaan Kontupohjaan, Karhumäkeen, Sortavalaan, Suojärvelle ja Prääsään, Anisimov luettelee. 

Video-opas kertoo kansallispuvuistakin

Karjalassa on kuvattu vielä yksi video-opas, joka kertoo Karjalan kansallispuvuista. Projekti toteutetaan Venäjän presidentin säätiön tuella.

— Olemme kuvanneet seitsemän pukujen historiasta ja ominaisuuksista kertovaa videota. Neljä videota on jo julkaistu Karjalan tasavallan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskuksen VKontakte-sivulla. Muut videot ilmestyvät tämän vuoden loppuun saakka, hankekoordinaattori Olga Husu kertoo.

Hanketta varten on ommeltu neljä pukua. Niitä käytetään työpajoissa.

— Työpajan aikana asiantuntijat kertovat pukujen elementeistä ja niiden merkityksestä ja antavat kävijöille ohjeita kansallispuvun pukeutumisesta, Husu sanoo.

Tähän mennessä on järjestetty kaksi työpajaa: toinen Prääsässä ja toinen Kontupohjassa.

— Kiinnostus työpajoihin on kova. Kontupohjassa kävijöitä oli noin 60, Husu muistelee.

Hankekoordinaattorin mukaan suunnitelmissa on järjestää vielä kolme työpajaa Karjalan piireissä ja kymmenen pidetään Petroskoissa. Projekti päättyy ensi toukokuussa. 




Lisää aiheesta
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana