Tundištadas rahvahanke kelen abul

Tundištadas rahvahanke kelen abul

Maria Košeleva
22.09.2021
Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran  ezmäižen kursan openikad jagasoiš ičeze meletusil, mikš hö opendusen täht valičiba vepsän kel’t.
Necil vodel vepsän kel’t opendaba nel’l’ üläopenikad. Kuva: Ol’ga Žukova
Necil vodel vepsän kel’t opendaba nel’l’ üläopenikad. Kuva: Ol’ga Žukova

Sügüz’kus kaiken zavodiše uz’ elo. Ei muite konz-se amu nece oli uden voden ezmäine ku. Nügüd’ sügüz’ku om uz’ etap kaikiden openikoiden da üläopenikoiden täht, mugoine uden openduzelon augotiž. Räk keza oli tarbhaižen da tärktan školpästnikoile: lopekzamenad, pästuzehtad, päzund universitetoihe da lopuks lebu. Nügüd’, konz om lujas äi erazvuiččid voimusid, om erašti jüged valita ičeze elonten, no sil-žo aigal kaikuččel om voimuz kodvda ičtaze miččes-se udes da melentartuižes azjas. Muga ken-se uništab jo laps’aigaspäi olda opendajan vai lekarin, a ken-se vaiše školan lopus pätab, midä tahtoib.

Petroskoin universitet avaiži täs sügüz’kus ičeze uksed tuhiden ezmäižvoz’kursnikoiden edel. Hö jo zavodiba opetas, nügüd’ tundištasoiš universitetanke da kafedroidenke.

Petroskoin universitetan Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedr mugažo vastsi uzid openikoid. Kafedral om koume openduzted: ”suomen kel’ da literatur”, ”suomen kel’ da literatur, vepsän kel’” da ”suomen kel’ da literatur, karjalan kel’”. Jäl’gmäižil vozil kafedral oli sur’ konkurs, oli lujas äi tahtnikoid opeta Karjalan igähižiden rahvahiden kelid. Necil-ki vodel tahtnikoid om äi. Ozutesikš, ”suomen kel’ da literatur”-erištole oli anttud 98 pakičust (konkurs oli 10 mest sijale), ”suomen kel’ da literatur, vepsän kel’”-erištole oli anttud 56 pakičust (konkurs oli 14 mest sijale), a ”suomen kel’ da literatur, karjalan kel’” – 78 pakičust (konkurs – 13 mest sijale). Kut nägub tedoišpäi, joudajid sijoid ei ole lujas äi, ozutesikš, vepsän kelen erištole päzui vaiše nel’l’ openikad, no nece-ki om lujas čoma satuz, sikš ku ei amu oliba openduzvoded, konz vepsän kel’t ei opendand niken.  

Tradicijan mödhe meiden lehtesen toimitajad vastsihe uziden openikoidenke, kudambad tahtoiškanziba opeta vepsän kel’t universitetas da pagištoitiba heid. Sikš ku jäl’gmäižil vozil kafedral ei kactud keliden mahtištoho da päzuda opendamhas voib joga tahtnik, openikoden geografii tobjimalaz om leved da melentartuine. Täl-ki vodel opendamha vepsän kel’t tuli openikoid erazvuiččiš Venäman čogišpäi. Tarbiž sanuda, miše vepsän kel’he heid opendab tutab vepsän kelen opendai da tedomez’ Ol’ga Žukova. Mö, kut tobjimalaz-ki, küzuim heil, mikš hö valičiba vepsän kel’t da om-ik heile mel’he opetas.

Minä navedin opeta vepsän da suomen kelid. Iče olen Šoutjärvespäi. Universitetas om melentartušt, erašti om jüged, no minä meletan, miše kaik linneb hüvin. Meiden grupp om lujas ilokaz, hüvä, mö tundištimoiš jo toine toiženke.
Valeria Smirnova, Šoutjärv’

Minä olen penes saubatud lidnaspäi Sverdlovskan agjaspäi. Minä pit’kha en voind valita, kus opetas. Sid’ johtutin, miše vodel 2018 olin Petroskoin universitetas, tundištimoi openduzprogrammanke, suomen da vepsän keled tuliba minei mel’he, muga pätin valita necen kafedran. Minei om lujas mel’he opetas universitetas. Kaik oma sebrakahad, hüväd, meiden grupp om lujas čoma, kaik oma ilokahad da aktivižed, kaikidenke om kebn kosketadas.
Jekaterina Lebzak, Novoural’sk

Olen Jaroslavl’aspäi. Pätin opeta suomen da vepsän kelid, sikš miše vepsän kel’ näguihe minei melentartuižeks opendusen täht, se om suomen kelen pojav, no kaiken-se ičeladuine.  
Opetas universitetas minei om mel’he. Meiden vepsän kelen opendai Ol’ga Jurjevna čomin sel’genzoitab kaiked, minä kävun hänen openduzparoile hüviš meliš. Meiden grupp om lujas čoma, kaik kosketasoiš ezmäižiš päivišpäi, abutaba toine toižele. Olen hüviš meliš, miše valičin Petroskoin universitetan.
Maria Palilova, Jaroslavl’

Olen sündnu da elän Karjalas. Konz minä nägin, miše Petroskoin universitetas voib opeta vepsän kel’t, minä meletin, miše se om čoma voimuz minun täht. Voimuz pagišta mugoižen čudokahan rahvahan kelel. Vepsän rahvaz ei kosku rahvahaze, miččehe olen harjenenu. Meletin, miše kelen abul voin kacta miruhu muga, kut ristituiden enambišt nikonz ei kacu. Rahvahan ičeladušt lujas tuli mel’he minei, sikš minä olen tägä.
Openduz meiden kafedral ühtes polespäi pöl’gästoitab mindai. Om lujas äi uzid kelid da ičekehitoitandan tarbhuz’, mittušt školas ei olend. Suomen kel’ zavodihe sišpäi, miše opendai tuli honusehe da zavodi pagišta suomen kelel. Ei olend sel’ged nimidä. Vepsän kel’t, toižikš, zavottihe opeta edahanpäi, sel’genzoitta kaiked tarkašti. Toižes polespäi openduz om praktine,ei teoretine, mö midä-se sanum, pagižem, kosketamoiš da meiden maht kazvab heredas.
Jurii Stepanov, Petroskoi

Vodespäi vodhe kaik paremba nägub se, miše openikoiden mahtoiden korktuz’ kazvab. Om čoma nähta, miše ezmäižen voz’kursan openikad el’gendaba, mikš hö päzuiba opendamhas. Tradicijan mödhe tahtoim toivotada openikoile satusid openduses da kaikenaigališt hengenlibutandad.


Lisää aiheesta
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana