Tiähtilöin keriäjät

Tiähtilöin keriäjät

Karjalakse kiändi L’ubov’ Baltazar
19.07.2023
Ņentsu-rahvahan suarnu.
Kuva: Ksenija Baltazar
Kuva: Ksenija Baltazar

Eli kerran köyhy naine. Hänel oli kolme poigua. 

Joga päiviä muamo poijile mustoitteli:

‒ Olis aigu teil ičel lähtie ozua eččimäh. Ken ei eči, se ei lövvä.

Enzimäzenny lähti vanhin poigu. Muamo pastoi kyrziä, andoi poijale kerale da sanoi:

‒ Ku sinul konzu roinnou jygei vai loputanneh väit, syö kyrziä, dai vägi tulou.

Otti vanhin poigu kaššalin, pani sih muaman annetut evähät dai lähti ozua eččimäh. Astui, astui, kuni nälgy rodih. Löydi kyrzät, ga syömäh ei ruvennuh. Net oli kuivettu da kovettu, ei himoita syvvä mostu kyrziä! Poigu suutuksis lykkäi muaman evähät muah da lähti ielleh. 

Kodvazen peräs kaččou – ei loitton rubei nägumäh pieni mökkine. Dai koiru rubei haukkumah. Koiran haukundan kuultuu mökkizespäi tuli pihah gurbistunnuh akkaine. Häi nägi brihan da sanoi:

‒ Tule, poigaine, minun čumah istumah da huogavumah. Onnuako nälgävyit pitkäs matkas. 

Emändy syötti brihan da sanou:

‒ Tiä sinä voizit löydiä oman ozan, vai kuundele tarkazeh. Ei loitton minun čumaspäi on syvä vezikuoppu. Yön tulduu mene sinne. Sie pohjas on äijy tiähtie. Ku kerrinnet yhten yön aigua kai tiähtet tavata, sit lövvät oman ozan. 

‒ Tämä minul ei ole jygei ruado, briha nagrahtih.

Yön tulduu vanhin poigu otti rengin, meni kuopalluo da rubei ruadamah.

Häi nosti da nosti tiähtilöi kuopaspäi, kuni kaikkineh väzyi. Kačahtih kuoppah, ga sie vie oli vetty, dai tiähtet toine toizen rinnal, net buite ni vähetty ei. 

Briha suutui da smietti: “Ihan tottu, neče akku minuu bluaznannu pidäy. Eihäi sua yhtes yös nostua kai tiähtet!”

Vahnin poigu lykkäi rengin da lähti omah kodih. Muamo nimidä ei sanonuh, vai piädy lekutti.

Toizennu piän keskimäine poigu tungi muaman pastetut kyrzät kaššalih da lähti suureh mieroh ozua eččimäh. Dai sih samazeh mökkizeh piädyi. Dai händy mökkizen vanhu emändäine pani tiähtilöi tabailemah. Briha nosti, nosti rengil tiähtilöi ga, kui vanhin velli, lykkäi rengin da lähti omah kodih. Ei ni hänele muamo sanonuh nimidä, vai piädy lekutti.

Tuli vuoro nuorembal poijal lähtie ozua eččimäh. 

‒ Älä laškistelei, älä varua jygiedy ruaduo! Älä heitä ruaduo puolivälih, kui sinun vellet oli ruattu!

Nuorin velli otti kaššalih muaman pastetut kyrzät dai lähti suureh mieroh ozua eččimäh. Astui, astui, nälgävyi. Otti kyrzät, söi da lähti ielleh. Ihan terväh hänelgi puutui vastah se samaine mökkine. Koiru rubei haukkumah, emändy tuli pihah da kučui brihan čumah:

‒ Tule, poigaine, minun čumah istumah da huogavumah. Onnuako nälgävyit pitkäs matkas. 

‒ Passibo, buabo, kučundas, nuorin poigu vastai. ‒ En ole nälläs, minul keral on muaman pastettuu kyrziä, net ollah kaikis magiembat.

Yön tulduu nuorin poigu meni kuopalluo da rubei ruadoh.

Briha ruadoi kogo yön. Häi nosti da nosti tiähtilöi. Konzu väit loputtih, häi söi muaman kyrziä da ruadoi ielleh. 

Kerran rengi komahtih mihliene kovah. Briha kačoi kuoppah – vetty sen pohjas jo ei olluh dai tiähtet kunneliene kavottih. 

Tuli huondes. Päiväine nouzi taivahah.

Nuorin poigu seizoi kuopan laijal. Häi oli hyväs mieles – ruado oli ruattu loppussah.

‒ Poigaine, sinä olet suannuh loppuh suuren, hyvän ruavon, sanoi emändy. – Tämän kuopan pohjas oli peitos vihazen tiedoiniekan syväin. Nygöi päiväine on poltanuh sen, vihastu tiedoiniekkua ei ole olemas. Nygöi kai hänen čumat, kai hänen pedrat dai muat ollah sinun. 

Nuorin poigu ylen äijäl ihastui nengomii sanoi kuunelles. Häi kučui yhteh kai köyhät ristikanzat, jageli heile hirvet dai paimendusmuat. Häi iče rodih ižändäkse da eli hyväs ozas dostalin ijän.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana